Nyt on laulut laulettu

26.06.2016

Olipa mukava juhannus ja siitä kiitos teille, ystävät hyvät! Vietettiin täällä meillä aatto kuten monena muunakin juhannuksena aiempina vuosina. Grillattiin karitsaa ja hirveä, syötiin mansikkakakkua ja laulettiin karaokea sydämen kyllyydestä. Muuten niin hiljainen ja rauhallinen tienoo raikui mitä erilaisimmista lauluista ja varsinkin tyyleistä. Jarikin veti kuin aikapoika vaikka on aina sanonut, ettei juurikaan lajista välitä. Nyt omi mikin ja sitä sai kiskoa melkeinpä väkisin käsistä, että olisi muutkin saaneet laulaa.

Iltapäivällä tuli muutama tippa vettä, mutta se ei meidän grillausta eikä ruokailua haitannut vähääkään. Meillä kaikilla oli niin mukavaa ...

Loppujuhannus meni ensin levätessä riekkumisen väsymys pois ja sitten sitä sun tätä puuhatessa. Jari heitti tänään sunnuntaina hirveässä helteessä maastopyörälenkin, minä yritin häätää chileistä kirvoja. Kaupunkilaiskissa-Maisa on viettänyt juhannuksen meidän kanssa täällä melkein maalla.

Loman alkuun vielä monta viikkoa, mutta hyvää kannattaa odottaa ja hartaasti me niin tehdäänkin. Viikon kuluttua taitaapi alkaa Tour de France.

Kesäflunssaa parannellessa

13.06.2016

Aikamoisen räkätaudin iski päälle reilu viikko sitten ja se jatkuu edelleen. Yöt ovat menneet yskiessä, päivät nenää turistaessa. Nyt on jo vähän yskä helpottanut, mutta kyllä vieläkin öisin heräilen siihen, ja Jari myös.

* * *

Näin EM-jalkapallokisojen aikana meidänkin älynystyrät ovat olleet koetuksella, kun osallistuttiin molemmat EM-veikkaukseen. Meillä ei kummallakaan ole mitään hajua lajista tai joukkueista, tunteella ja mututiedoin mennään. Eikä huonosti ole Jarilla mennytkään: kymmenestä pelatusta matsista kahdeksan oikein, minulla kuusi. Jari oli viime tietojen mukaan sijalla viisikymmentä ja jotain, minä reippaasti yli sadas. Osallistujia on noin 160. Kyllä se noutaja tulee meille kummallekin kunhan pelit etenevät ja asiantuntemus astuu kehiin. Mukava kuitenkin edes hetki porskuttaa TOP60:ssä, minä näin toisen siivellä.

* * *

Muuten kaikki ok ja kolean jakson jälkeen aurinko ja lämpökin ovat taas palanneet. Yksi kypsä mansikka on saatu omasta puskasta, raakileita on paljon. Muun sadon taitaakin syödä kirvat ynnä muut lentävät tuholaiset, joita on järkyttävä määrä. Tehtiin nokkosliku, jolla ruiskutettiin omena- ja luumupuu, mutta eipä näytä kokonaan hävittäneen tuholaisia. Retiisi- ja porkkapenkissä käy siivekkäiden kuhina ruiskutuksesta huolimatta.

Kuvasin aamulla meidän pihamaan kukkaloistsoa, mutta kameran asetukset olivat jotenkin pielessä ja kaikki kuvia tuli varmaan parikymmentä, joten en jaksanut alkaa vääntämään niiden kanssa nyt. Teiltä jää nyt näkemättä muun muassa nuo upeat unikot, joista osa on jo kukkinot mutta suurin osa vasta aloittelee kukintaa.

* * *

Fillaroitiin sunnuntaina aikamoisessa myötätuulessa Rautatientorille tapasfestareille, paluumatka tultiin junalla. Minulla on koekäytössä reiällinen satula ja tänään pitäisi tehdä isompi lenkki ja testata sen sopivuus matkantekoon.

Jari on päässyt tikkien sulaessa ajelemaan maastoon ja samalla on tullut testattua sitä uutta ja ihmeellistä gsp:tä. Saas nähdä mistä me itsemme löydämme lomamatkalla, jos orjallisesti sen reittejä uskotaan. Jää Vueltan pätkät näkemättä kun ei ehditä! Pyöräteistä se laite ei ehkä kauheasti tajua, mutta eipä siellä Espanjassa niitä järin paljon olekaan ainakaan kaupunkien ulkopuolella. Eikä laitteen "tietämättömyys" pyöräteistä tulekaan olemaan mikään ongelma vaan se, että kierrättääkö se jostakin hevon kuusesta. Onneksi on paperikartat keksitty ja niitä myydään vielä.

* * *

Aloitin ullakon siivouksen ja siellä lähinnä takkien ja puskakoiden järjestelyn. Ostettiin Jystystä pukupussit ja jokainen oli kelvoton, kun vetoketju meni päreiksi ensimmäisellä vetäisyllä. Eli siellä ne vaatteet odottavat nyt sikin sokin uusia pussukoita.

Purettiin alakerran vuolukivitakka, joka oli vuosien saatossa kallistunut sen verran, että hirvitti, kaatuuko se kokonaan. Purkutyö keski viikonlopun ja nyt on ulkovarasto täynnä erikokoista kivenmurikkaa ja tiiltä. Joudutaan tilaamaan uusia kiviä tulipesään, kun osa oli huonokuntoisia. Onneksi niitä saa, että saadaan uuni pystytettyä uudelleen. Valokuvat otettiin joka vaiheesta ja kivet on numeroitu, josko se sitten vähän helpottaisi kasausurakkaa. Osa kivistä oli painoltaan yli 30 kiloisia, joten onhan siinä sitten nostamista kun se aika koittaa.

Putsasin vuolukivet sementistä ja noesta ja tuulen tuivertaessa noki levisi siinä määrin, että ensimmäisen päivän jälkeen olin noean peitossa ylhäältä alas. Toisena päivän ymmärsin laittaa pitkävartista vaatetta ja sukkaa päälle, ainoastaan kasvot saivat sotamaalauksen. Naureskeltiin toistemme nokisille kasvoille ymmärtämättä ollenkaan, että niinhän ne omatkin ovat siinä kunnossa. Mutta onneksi on sauna, vettä, saippua ja pesusieni!

Ulkoilmaelämää

02.06.2016

Meidän elämä on keskittynyt hyvin paljon oleiluun ulkosalla. Ollaan grillattu, kylvetty porkkanat, retiisit, tillit ja persilijat. On hoidettu chilit ja pihakukat, on saatu halottua ja pinottua koivut, jotka landelta tuotiin.

Omena- ja luumupuu olivat niin täynnä kukkia, etten ole koskaan nähnyt. Niin myös kirvoja, joita ollaan yritetty häätää jos jonkinlaisilla konsteilla ja eilen viimeksi nokkoslitkulla.

Toukokuun puolivälissä kävin naisporukalla Tallinnassa päivän mittaisella reissulla, Jari seuraavalla viikolla miesporukalla. Jarin rasvapampula on leikattu pari viikkoa sitten ja kaikenlainen urheilu ja hikoilu on kielletty vielä viikon. Aikamoinen möykky kyljestä poistettiinkin ottaen huomioon, että rasvaa ei juurikaan muualle ole kertynyt. Oli rasva sitten auhtautunut tähän yhteen kohtaan 5x7 sentin palleroksi. Mutta nyt on patit pois eikä sitäkään vähää rasvaa kehossa!

Meillä oli kaksi viikkoa hoidossa Maisa-kissa, joka on tottunut vilkkaaseen lapsiperhe-elämään ja niinpä se täällä meilläkin vietti aikaansa meidän kyljessä ja vaati rapsutteluja ja huomiota. Maisa on sisäkissa mutta pidettiin sitä päivittäin ulkona, jossa ei kovin hyvin viihtynyt. Täällä maalla kuitenkin joutuu joustamaan tottumuksistaan ja muutaman tunnin ulkoilu lintuja tiiraillen meni loppujen lopuksi kohtalaisen hyvin.

Jarin sairaus/lomautus päättyi ja eilen oli ensimmäinen työpäivä. Kuukausi nyhjättiin kylki kyljessä, joten ihan mukava oli jäädä nyt yksin. Saa aikaiseksikin täällä kotona jotain, ehkä. Kuukauden lepojakso oli kyllä paikallaan, koska loma alkaa vasta elokuun puolella. Olisi tullut turhankin pitkä kesä ilman vapaita eikä ilmoissakaan ollut moittimista, kuumuutta ja aurinkoa riitti.

Meidän viimeinen kalakurssipäivä oli muutama viikko sitten vanhankaupunginlahdella sinttejä ja kuhaa kalastellen. Ilma oli hieno ja pikkusinttejä tuli kaikille. Jari pääsi paukuttelemaan henkseleitään, kun ainoana meidän ryhmästä sai kuhan, jota lähdettiinkiin kalastamaan. Ensi keväänä sitten jigikurssille.

Lomaa ja Espanjan fillarireissua odotellaan kovasti. Aikaa lähtöön on vielä reilu kaksi kuukautta, mutta äkkiäkös tämä kesä hurahtaa sitä odotellessa. Olen fillaroinut tosi vähän pitkiä matkoja, kauppareissuja päivittäin.

Eilen polkaisin kauhessa kuumuudessa Munkkivuoresta Keravalle ihan omia polkuja ja kilometrejä siunaantuikin 42. Minulla kun ei ole minkäänlaista suuntavaistoa, jonka varassa osaisin ajella. Aamulla menin junalla Rautatieasemalle ja siitä lähdin polkemaan Manskua pitkin ja loppumatkan ajelin bussin reittiä, jolla sinne olen kulkenut. Hyvin osasin vaikka kilometrejä tuli siinäkin varmaan puolet enemmän, jos olisin osannut mennä suoraan Pasilasta. Kotimatka alkoi heti siihen malliin, että odotettavissa oli pitkä ja hikinen matka. Mutkien kautta olin vihdoin KehäI:n kupeessa ja tiesin suurin piirtein missä mennään. Loppu sujui hyvin, mistä kiitos kuuluu Jarille, joka liittyi seuraani Tammistossa. Onneksi näillä kulmilla ei kuitenkaan pääse ihan eksyksiin ja aina löytyy joku, jolta voi kysyä että missä ollaan ja mihin päin pitäisi mennä, että pääsee sinne minne haluaa. Onhan kännykä laukussa siinä kartta, mutta siitä on niin vaikea alkaa etsimään mitään kun näyttö on niin turkasen pienikokoinen. Pitää hakea jostain paperinen pääkaupunkiseudun pyöräilykartta - sikäli mikäli sellaisia enää on - niin kyllä kulkee.