Kuinka tyhmä sitä ihmisen pitääkään olla, että

28.6.2018

lähtee Santanan keikalle ilman kameraa? Voi hyvää päivää! Eli keikalle oltiin ja ihan eturivissä nojaillen aitaan. Olisi ollut mahtava paikka kuvien näpsimiselle. Mutta kun ei ole mitään mukana, millä näpsiä. Toista kertaa tuskin vastaavalle keikalle mennään, joten se siitä sitten.

Hieno, hieno keikka Kaisaniemessä. Onneksi kuitenkin oli lämmintä mukana, koska tuuli oli mahdottoman kylmä. Ei satanut kuitenkaan. Siellä me nojailtiin aitaan lähes kuusi tuntia ja nautittiin Erja Lyytisen että Santanan musiikista. Aidan vieressä sai pidettyä väljyyttäkin sen verran, että Jarin kättä/lapaa ei tyrkitty.

Tulevana lauantaina mennään Puistobluesiin. Ilma ei mahda olla ainakaan parempi kuin em. keikalla, mutta onneksi sadeasuja löytyy. Pari kertaa ollaan oltu kanootin kanssa järven puolella kuuntelemassa Puistobluesia, mutta nyt mennään oikein portista sisään.

👀👀👀

Varattiin uudet matkat elokuulle. Minulle tämä tuleekin olemaan ensimmäinen kerta, että matkustan ilman pyörää. Kokemus sekin! Ei mitään lentokenttähässäköitä matkatavaroiden kanssa, sen kun lampsii koneeseen. Ei oteta mitään isoja matkalaukkuja taakaksi, pärjätään repuilla ja jos Jari ei vielä voi kantaa omaansa, otan sitten vähän isomman. Me ollaan aina pärjätty vähillä matkatavaroilla - paitsi silloin, kun vielä telttaa, keitintä ym. raahattiin mukana - eikä todellakaan viitsitä ottaa mukaan mitään, mitä ei ihan varmasti tarvitse.

Reissataan pari viikkoa Espanjassa junalla ja bussilla ja reitti on mietitty niin, että nähdään alkuperäisen suunnitelman mukaan Granadassa Vueltaa.

Jos ihan rehellisiä ollaan, kummallakaan ei innostus lähteä ole ollenkaan sitä luokkaa kun lähtisi omin päin ajelemaan fillareilla. Nyt pitää mennä aikataulujen mukaan sinne minne juna tai bussi vie. Jää monen monta kaunista pikkukylää näkemättä, mutta onpahan hastetta seuraavalle vuodelle.

Ei kuitenkaan viitsi lomaa ihan kotonakaan viettää ja Jarille tekee hyvää päästä vähän liikkumaan, kun on pari kuukautta lorvinut nurkissa itseään parannellen.

👀👀👀

Meidän pihan jänöjussi otti ja herkutteli keväällä istutetun pihapuun kuoret naamaansa. Eilen sitten laitettiin "haavanhoitoainetta" ja rungon ympärille suoja, mutta on se niin kaluttu, että ihmehän on jos tuosta toipuu. Että tässäkin taas tyhmyys ja laiskuus yhdessä ottivat niskalenkin meistä. Kuoren suojusta kyllä olisi varastosta löytynyt, mutta ei edes käynyt mielessä laittaa sitä.

👀👀👀

Yllätyssaunasiideri potilaalle.

Jarilta otettiin tikit pois olkapäästä maanantaina, kantosidettä pidetään vielä vähintään kolmisen viikkoa. Saunaan pääsi alkuviikosta ja on muutenkin yrittänyt tehdä sitä mihin nyt yksikätisenä ihminen pystyy. Paita pitää pukea päälle siten, että ensin leikattu puoli, sitten pää ja sen jälkeen terve käsi. Vasen olka/lapa ei saa liikkua sivusuuntaan ja jos vähän heilahtaa, sattuu. Kantoside laitetaan viimeisenä ja sekin pitää ujuttaa varovasti kyljen ja käden väliin, ettei satu kovasti eli ei yhtään.

Kaiken kaikkiaan ihan kivasti mennyt nyt kun ei ole enää jatkuvaa särkyä. Tylsää vähän on, mutta minkäs teet. Nyt on kuitenkin fillari ja siihen vastus laitettu ajokuntoon, että pääsee vähän fillaroimaan vaikkakin sitten paikallaan.

Potilas voi olosuhteisiin nähden hyvin

18.06.2018

Hengissä ollaan, molemmat. Vähän väsyneinä mutta muuten ihan ok. Jarin kättä särkee torstain leikkauksen jäljiltä vieläkin niin, että yöt (ja päivätkin) menee osittain pyörien ja hyvää nukkuma-asentoa hakien. Ja sitä kun haetaan siirrellen tyynyvuorta paikasta toiseen, ei siinä nuku sitten muutkaan. Päivällä näyttää uni maistuvan, olenhan minä pois häiritsemästä ja on ehkä vähän tylsää.

Sairasloma jatkuu ainakin 2.9. saakka ja käsi on pidettävä kantositeessä ja lapa liikkumatta vähinäänkin kuukauden. Ylälapajänne joka oli katkennut, on siis kiinnitetty jollakin johonkin eikä lavan seutu saa liikkua yhtään parantuakseen kunnolla.

Lauantaina vaihdettiin ensimmäistä kertaa siteet ja suihkuteltiin ompeleita. Oikein siistit ja pienet jäljet eikä montaa tikkiä per reikä. Isompiakin arpia tästä miehestä löytyy mm. sähkösahan karkaamisen jäljiltä. Pukeminen/riisuminen on vaikeaa, kun potilas itse pelkää, että runnon käden käyttökelvottomaksi hetkenä minä hyvänsä. Mutta ennen kuin terve käsi on kuorittu ulos t-paidasta, keploteltu pää ja korvat irti ja ulos kaula-aukosta, sitten vasta päästään itse asiaan eli leikatun käden kimppuun ja hilaamiseen vapaaksi. Siinä ehtii aika monta ympyrää tekemään ja steppailemaan puolelta toiselle, kääntelemään ja komentelemaa ennen kuin puhdas paita on yllä.

Eilen ennen vaihto-operaatiota leikkasin paidan kaula-aukkoa suuremmaksi ja tänään leikkaan ehkä koko hihan pois kokonaan. Mitä sillä tekee, tukaloittaa vaan pukemista ja riisumista ja kantositeenkin saa hyvin ujutettua kyljen ja käden väliin kun ei hiha ole koko ajan rutussa kainalossa. Viikon kuluttua on jo tikkien poisto.

👀👀👀

Sellainen ihme, josta eilen mainitsin Jarillekin, että yhtään kertaa ei ole kuulunut kysymystä, että "mikä ohjelma"! Tuo on tuttuakin tutumpi lause varsinkin viikonloppuaamuisin siitäkin huolimatta, että olen sanonut etten ole mikään ohjelman järjestäjä. Mutta nyt kun ei oiken pysty mitään "ohjelmaa" suorittamaan, tajuaa olla kyselemättä.

Tänään on Santanan keikka Kaisaniemessä ja sinne mennään. Ollaanko sitten alusta loppuun, jää nähtäväksi. Jaria ei kyllä tarvitsisi tuuppia, sattuu tuuppimattakin, mutta ruuhkaahan siellä karsinassa tulee olemaan.

Juhannuspippalot Jämsässä jää väliin, mutta eipä tuo sääkään taida ihan mahdottoman helteinen saatika poutainen olla - normaali juhannussää - joten hyvin joudetaan olemaan kotona.

Huomisesta eli tiistaista alkaen olen loppuviikon lomalla ja toivon, että pääsisi ulos ja vähän fillaroimaan. Ainakin saan nukkua pitkään sikäli mikäli nukuttaa. Vapaapäivät ajattelin käyttää tutustuen Tuusulanjärven Rantatien nähtävyyksiin.

Ei olla kauheasti vielä mietitty lomamatkaa, ehtiihän tuon. Alkuperäisen suunnitelman lentoliput on nyt kuitenkin peruttu, koska lähtö ja paluu joka tapauksessa jouduttaisiin siirtämään ja perumaan ruumaan menevät matkatavarat. Toivottavasti vakuutus korvaa ainakin osan, mutta jos ei niin sitten ei.

Uusia suunnitelmia pukkaa

12.06.2018

Meillä meni kaikki tulevan elokuun lomasuunnitelmat uusiksi, koska Jarin keväinen pyörällä kaatuminen ja siitä johtuvat erityisesti kivut mutta myös muut vaivat on vihdoin paikannettu ja todettu, että leikkaus on edessä ihan muutaman päivänä kuluttua.

Leikkauksen jälkeen arvioitu toipuminen kestää 3-4 kuukautta eikä todellakaan ole asiaa pyörän selkään, oli lääkäri sanonut. Rannalla voi mainiosti makoilla, mutta eipä juuri voi nostella eikä liikutella vasenta kättä suuntaan eikä toiseen. Joku lihas lavan seudulla on irronnut ja tulevassa operaatiossa se ommellaan tukevasti kiinni sinne minne kuuluukin.

Helpotus on kyllä melkoinen, koska kivut ovat olleet käden liikkeistä riippuen sellaisia, että jalat pettävät alta. Eilen kun hän tiedon leikkauksesta sai, kaikki oli ok ja ei mitään hätää ja turha miettiä mitä olisi ehkä pitänyt asian suhteen tehdä jo vähän aikaa sitten. Tehty mikä tehty ja näillä mennään ja nyt ollaan tässä tilanteessa. Mutta annapas olla kun tänään aamulla herättiin, mieliala olikin jo ihan eri ilmeisesti huonosti nukun yön jälkeen. Alkoi pohtiminen siitä, että miksei mennyt aiemmin lääkäriin, nyt on koko kesä ja varsinkin loma pilalla ja sitä sun tätä

Mitä sitä miettimään. Tehtyä ei saa tekemättömäksi kuitenkaan joten turha pohdiskella ja murehtia asioita, joille ei voi mitään. Kaatumisessa kukaan ei onneksi kuollut eikä vammautunut pysyvästi kuin yhden korjattavissa olevan lihaksen verran. Onhan meillä nyt tilaisuus toteuttaa loma vähän eri tavalla kuin viimeisen kymmenen vuoden aika on tehty eli ilman fillareitakin. Kaikessa ja kaikissa asioissa on myös hyvät puolet ja nyt pitää vaan kaivaa ne esiin. Eikä se edes ole vaikeaa.

Mahdollisuuksia meidän loman suhteen on monia eikä huonoimmasta päästä ole ainakaa se, että vuokrataan auto tai sitten liikutaan julkisilla. Espanjaan joka tapauksessa mennään ja ehkä jopa niillä lennolla, jotka on jo varattu. Ainoastaan tapa liikkua paikasta toiseen on vielä hämärän peitossa.

 🌟🌞🌟

Maanantaina mennään - tai ainakin minä - Santanan keikalle Kaisaniemeen muutaman muun kanssa. Toivottavasti sää suosii eikä tarvitse olla tuupittavana ja tuuppijana sadekelissä.

Sitten alkaakin muutaman päivän loma ja juhannuksen jälkeen palataan taas töihin. Lomapäivät menee Rekon kanssa Tuusulan rantatien ihmeisiin ja nähtävyyksiin tutustuen fillarilla ja mahdollisesti mansikan poimintaa sikäli mikäli ne ovat jo kypsiä.

Juhannuksen vietto on vielä vähän avoin että mennäänkö ystävien luo mökille vai ollaanko kotona. Päätäntövalta siitä on siirretty Jarin harteille ja hänen nopeutensa tietän päätös voi viipyä pitkällekin ensi viikkoon tai voihan olla, että sitä ihmettä saadaan odotella hamaan tulevaisuuteen.

Helteet toistaiseksi ohi

3.6.2018

Onpa ollut mahdottoman upea ja lämmin toukokuu, ihan huikea. Omena-, kirsikka- ja luumupuu peittyivät valkoisiin kukkiin ja nyt näkyy jo paljon raakileita. Raparperipiirakkaa on tehty tiuhaan tahtiin, herneet, kesäkurpitsat ja tomaatit on istutettu. Kuivuus vaivaa karviais- ja mustaharukkapensaita ja ensimmäiset ikinä ostamani verenpisarat uhkaavat kuolla liikaan kasteluun tai kuivuuteen, en tiedä. Pitää torilta hankkia uudet kukat tilalle.

Vankilan puutarhalta ostetuista chileistä osa on jo ehtinyt reilun viiden sentin mittaan, osa miettii vielä että viitsiikö edes aloittaa kukintoa. Kaikkea tulee ja paljon, ellei mitään takatalvea pukkaa enää tässä vaiheessa.

Vankilan puutarhan ovet kävivät meidän toimesta tiuhaan tahtiin noin kuukausi sitten. Laukattiin siellä päivittäin milloin mitäkin hakemassa.

🌻🌼🌻

Innokkaana jo nyt odottelen, että pääsen mustikkametsään ja vadelmapusikoihin. Minulla on muutaman päivän loma ennen juhannusta, joten silloin ehtii käydä keräämässä vaikka talven mansikat sikäli mikäli niitä tulee ja ellei kausi ole jo silloin ohi. Sieniä lienee melko turha odotella näin pitkän kuivan kauden jälkeen.

Ensimmäinen punkki nypsäisty käsivarresta ja Jari näki meidän lähellä kyykäärmeen. Lähiseudun haukka kaartelee iltaisin talon päällä, mustarastas laulelee illoin omenapuussa mutta enää ei linnun lauluun herääkään aamuisin klo 6 tai 7. Linnut ovat aikaistaneet laulelunsa niin että pitäisi olla tikkana pystyssä jo klo neljän aikaan.

🌼🌻🌼

Kevät on mennyt mukavasti ulkoillen ja pihassa touhuten. Jarin neljän, viiden viikon takainen fillarilla kaatuminen (temppuilu) on nyt siinä pisteessä, että hän odottaa vakuutusyhtiöltä päätöstä olkavarren magneettikuvaukseen ja varmaan sitten leikkaukseen. Eli kaikenlainen maastofillarointi - ja varinkin kaikki tekeminen ja puuhastelu pl. kitaran rämpytys - on hänen osaltaan mahdotonta. Hän on tälläkin hetkellä reilun viikon mittaisella sairauslomalla käden vuoksi. Nyt vaan toivotaan, että jos leikkaavat, päätös siitä tehtäisiin pikimmiten ettei meidän elokuun lomareissu vaarannu. On hän katupyörällä päässyt ajelemaan, mutta kaikenlainen nosteleminen, heiluttelu ja mikä tahansa liike olkavarressa ovat yhtä tuskaa ja pudottaa aikamiehen polvilleen. Aika paljon on saanut kuulla valitusta tästä eikä naapurit ja ystävätkään ole siltä säästyneet. Mutta kuten sanottu, kitaramusiikki raikaa eikä tuota tuskaa!

🌻🌼🌻

Vappu meni hyvien ystävien kanssa syöden, juoden ja laulaen. Sen verran hyvä ilmakin oli, että saatiin vappulounas grillattua pihagrillissä ja jälkkäri-churrot paistettua ulkona. Oikein mukavaa taas oli, kiitos siitä ystäväporukalle.

🌼🌻🌼

Lomaa odotellaan. Vielä reilu pari kuukautta ja sitten lähdetään. Taidankin aloittaa jo heti Madridissa erilaisten parvekkeiden ja erkkereiden valokuvaamisen, koska niitä riittää ja ovat toinen toistaan kauniimpia. Suunnitelmissa on ollut aiemminkin niiden kuvaaminen, mutta aina on jäänyt pariin partsiin.

Reissuodotuksista vielä sen verran ja ihan vinkkinä muillekin sellainen pikkujuttu, että kannattaa etsiä ja yöpyä hostellissa/hotellissa tai missä sisätiloissa sitten yöpyykään, jossa on ihan oikea ilmaistointi. Pöytä- tai kattopropellit eivät riitä ja ainakin näillä seuduin mihin me tänä vuonna mennään, on elokuussa kuumaa, aurinkoista ja tukalaa. On hyvä saada nukkua kunnon yöunet. Parveke on ihan kiva pyykinkuivauspaikka, mutta ei kannata luottaa siihen, että sitä kautta saisi huoneeseen raitista ilmaa.