No niin ...

22.02.2019

... hiihtokelit tuli ja ehkä jo menivätkin. Yhtään kertaa en hiihtänyt. Kerran kyllä ollaan autolta kävellyt ladun varteen suket olalla. Jäälle oltiin menossa hiihtämään. Lunta ei ollut juuri nimeksikään silloin, joten retki jäi muutamaan sadan metsin rykäisyksi.

Silloin kun lunta tuli, aina oli niin isot lumityöt ettei enää jaksanut mihinkään hiihtämään lähteä tai sitten oli pakkasta. Jari nyt edes vähän yritti leveillä puusuksilla vetää metsässä ja muutaman kerran Keinukalliolla, mutta nyt ei taas vähään aikaan ole starttia sukset jalassa tapahtunut. Nyt kun koira on hoidossa, lenkkeiltyä tulee muutenkin ja varsinkin Jari vetää pitkiä lenkkejä metsässä. Minulle on langennut illan pimeälenkki ja me kyllä pysytään visusti kävelykaduilla liukastellen ja koirakavereita morjestellen.

Pyörä oli niin jumissa keskiviikkona töistä tullessa, että siinä ei edes takapyörä pyörinyt puhumattakaan että vaihteet ja jarrut olisivat toimineet. Tiistaina satoi vettä ja keskiviikkona oli -5 astetta. Jätin sen asemalle ja kävelin kotiin, haettiin fillari illalla kotiin ja laitettiin sulamaan kellariin.

Aika liukasta on kyllä ollut, mutta ei ole mitään ongelmia sen suhteen. Löysin yläkerrasta vähän käytössä olleet piikit kenkiin. Meidän pihamäki on niin jäinen, että siitä parhaiten pääsisi konttaamalla ylös - jos ei olisi niitä piikkejä. Ja fillaroidessa ne ehkä vähän auttavat pysymään pystyssä, jos äkkipysäytys yllättää ja joutuu loikkaamaan kyydistä pois.

Jari on käynynyt fillaroimassa metsässä valosaan aikaan mutta myös otsalampun valossa pimeällä. Valoista aikaa alkaa nyt kuitenkin olemaan jo kello 6 saakka illalla, joten kyllä siinä ennättää vaikka mitä. Hieno täysikuu näkyy nyt taivaalla aamuin illoin.

Meillä on siis kaikki hyvin. Ja miten muuten voisikaan olla: aurinko paistaa, viikonloppu käsillä, kevät tulossa ja luvassa plusasteinen pari päivää, hienoa! Meillä on lisäksi leffaviikonloppu tiedossa ja huomenna mennään katsomaan Green Book ja sunnuntaina The Favourite.

👀👀👀

Voihan sitä vietää tietysti aikaansa myös tv:n ääressä seuraten MM-hiihtoja! Eipä taida paljon kiinnostaa, niin onnetonta touhua se on suurimmaksi osaksi Suomen hiihtäjien osalta. Ne on MM-tason kisat, ei piirikunnalliset! Ainoa mikä kiinnostaa on yhdistetyn nuorten miesten edesottamukset ja heitä kannustan koko sydämestäni: Onnea ja menetystä nyt ja tuleville vuosille! Hienoa, että teille on annettu mahdollisuus.

En jaksa enää innostumaan Heikkisen tai Kyllösen heikoista esityksistä enkä varsinkaan siitä selittelyn määrästä. Miksi ei vaan voi myöntää, että ura on ehtoopuolella ja antaa tilaa ja mahdollisuus nuoremmille ja ehkpä myös jopa paremmilleen? Miksi lähteä sinne, jos ei kykene? Miksi lähettää hiihtäjiä, joiden saavutukset ulottuvat muutaman vuoden takaisiin mutta ei minkäänlaista näyttöä tällä - tai edes viime - kaudella ole. Hoh hoijaa! En siis katso kisoja!

Onneksi sunnuntaina kuitenkin tv:stä tulee Susijengin matsi Venäjää vastaan, joka pitää katsoa.

Viikonloppua odotellessa

15.02.2019

Mukavaa, kun pitkästä aikaa näkyy aurinko. Meidän pihapiirin työllä ja vaivalla kasatut lumiläjät peppumäkeineen ovat madaltuneet vauhdilla. Parhaimmillaan mittasin lumen syvyydeksi 47 senttiä, ei huono eteläisen Suomen oloissa.

Koti-asema-koti -työmatkat olen kulkenut fillarilla läpi talven ja olen vakaasti sitä mieltä, että hyvillä nastarenkailla ajelu talvella on turvallisempi tapa liikkua kuin lipsuttelu ilman nastoja kävellen. Kävellen liikun Helsingin päässä ja Kaisaniemen puisto on kyllä niin jäinen, niin jäinen. Että onko hiekka Helsingistä loppunut vai jäänyt lumikuomien alle?

👀👀👀

Meidän kaverina on ollut nyt viikon ajan Hugo-karvaturri. Vielä viikko ja sitten kotiväki palaa lomaltaan ja vie Hugon mennessään. Paljon on lenkkeilty ja onneksi on ollut mainiot ilmat, mitä nyt liukkaus on vähän kiusannut ja hillinnyt vauhtia.

👀👀👀

Jari innostui runsaiden lumisateiden siivittämänä hiihtämään vanhoilla puusuksilla metsässä pyöräreittiä avaten. Aika hauska näky tuo kypäräpäinen hiihtäjä lähtövalmiina retkelleen, kun noin kuukausi sitten suuntasi ensimmäistä kertaa suksen kärjet kohti metsäpolkuja.

Meidän varastosta kun löytyy kaikkea mahdollista taivaan ja maan väliltä, on tarpeellista mutta paljon myös tarpeetonta. Nämäkin lankut ovat seisseet nurkassa monta, monta vuotta ja nyt tuli sitten käyttöä. Hieno homma, kuten itse hiihtäjä sanoisi. Pieni ongelma on löytää siteisiin sopivat pitkävartiset ja vettä hylkivät jalkineissa, mutta ehkäpä siihenkin ratkaisu jossakin vaiheessa löytyy.

👀👀👀

Tuntuuko vain minusta vai onko se sittenkin ikävä totuus, että tuosta maastopyöräilystä kehkeytyy pikkuhiljaa eliittilaji, jossa reittien pitäisi olla mahdollisimman tasaisessa ja erinomaisessa kunnossa? Tällaiselle kannalle olen kallistumassa sen jälkeen kun kuulee arvosteluja esimeriksi siitä, että samaisilla poluilla jalkaisin liikkuvat sotkevat pyöräreitit ja niillä on tallustelujen jälkeen huono ajella, muhkuraisia kun ovat.

Hei haloo, on kyse maastopyöräilystä! Pyörien ajettavuus ja paino on kehittynyt hurjaa vauhtia ja renkaan leveys kasvanut ainakin samassa tahdissa. On tullut akkua ja ties mitä herkkuja. Että mikä oikein mättää? Mikäli pienet ja/tai suuret röpelot, sohjot ja jäljet eivät kuskille tai pyörälle, sovi kannattaa ehkä harkita lajin vaihtoa, odottaa kevättä ja polkaista maantielle. Vaikka kyllähän sieltäkin kuoppia ja huonokuntoisia pätkiä löytyy.

Älkää nyt sortuko ja vajotko niin alas, että annatte samaa naurettavaa kritiikkiä, jota pyöräilijät ovat jalankulkijoilta saaneet vuosien ajan milloin holtittomasta ajotavasta, milloin mistäkin. Meillä Suomessa harrastajien riesana on jo parista viikkoon muutamaan kuukauteen laturaivo ja ties mitä raivoja, eiköhän ne jo riitä. Ei enää maastopolkuraivoa, eihän!

👀👀👀

Viikonloppuna - sikäli mikäli ehditään - lähdetään vihdoin luistelmaan Tuusulanjärvelle. Jäähavaintomiesten facebook-sivujen mukaan jää on loistokunnossa ja vieläkin parempaa voidaan jatkossa odotella. Mikäpä siellä lykkiä on lykkiä kaunniissa auringon paisteessa ja keväisissä tunnelmissa muutenkin. Koiraa ei kuitenkaan ajateltu ottaa mukaan.