Reissua odotellessa
31.7.2020
Huomenna heinäkuu vaihtuu elokuuhun. On ollut märkää ja jotenkin syksyisen tuntuista. Säntäsin muutama viikko sitten joka ikinen aamu metsään mustikoita poimimaan ja niitähän oli. Illalla uusin keräyskeikan. Nyt olen sitten laukannut, mitä sateelta olen päässyt, vadelmassa ja kanttarelleja keräämässä. Pakastin täynnä herkkuja!
Ensi viikon alussa lähdetään junnujengin kanssa odotetulle Rovaniemen reissulle. Yksi toive ylitse muiden on isoilla ja pienillä, että poroja olisi ja paljon nähtäväksi. Toivottavasti toive toteutuu. Ollaan Ounasvaaran laella mökkimajoituksessa ja tarkoitus on ulkoilla ja kierrellä vaaran polkuja ja piipahtaa joulupukin pajassa ja ties missä. Jari aikoo vuokrata fillarin ja käydä maastossa ajelemassa.
Kun tuolta palataan, ollaan hetki kotona ja sitten lähdetään kahdestaan fillarireissulle. Vermeitä on pinottu nurkkaan odottamaan pakkaamista. Näyttäisi tulevan aika lailla tuota tavaraa mukaan. On teltta ynnä muut yöpymiskamat, ruuan valmistukseen tarvittavat ja sitten vaatetusta joka lähtöön: untuvatakki ja sadeasut, pitkää kalsaria ja villasukkaa. Mutta kaikkea kohtuudella, että mahtuvat laukkuun. Tärkeintä kuitenkin on, että sateen sattuessa pysyy kuivana tai ainakin melko kuivana eikä yöisin tarvitsisi palella makuupussissa. Nyt tuolla pohjoisessa on ollut ihan kohtullisen mukavat ilmat, mutta mitä elokuu tuo tullessaan, se nähdään pian.
Kotimatka alkaa siis Kilpisjärveltä. Ensin ajateltiin fillaroida länsirannikkoa, mutta nyt ehkä koronan vuoksi suunnataankin käsivarresta heti keskemmälle Suomeen ja sieltä alas. Ollaan katseltu Kilpisjärveltä parin yön majoitusta pitkän juna/bussimatkan jälkeen ja olisi mukava kiivetä Saanallekin, mutta tosiasia on se, että siellä - niin kuin varmaan koko Suomessa - majoitus on sikamaisen kallista. Kilpisjärveltä ei ole löytynyt - ei edes vaatimatonta - lähellekään alle satasen per yö majoituspaikkaa, joten ollaan sitten teltassa. Ja teltassa me varmaan majoitutaan muutenkin paljon ja milloin missäkin pusikossa, veden äärellä kyllläkin.
Tämän vuotinen reissu ei ehkä toistu enää milloinkaan jo yksinomaan sen vuoksi, että Suomessa matkailu on kallista sanoipa kuka mitä hyvänsä. Kukaan ei pelkkää hyväntekeväisyyttä lähde kiertelemään Suomea ja maksamaan maltaita majoituksesta, ruuasta ja nähtävyyksistä. Voi tulla aika kriittistä kommenttia reissun päältä! Minua vaan niin suututtaa lomakuukausiin ajoittuvat kiskurihinnat, tulee sellainen matkailijankusetusfiilis. Ymmärrän hyvin ahdingon, joka Lapinkin ja ehkä koko maan matkailua on kohdannut jo aiemmin ja varsinkin nyt pandemian aikana, mutta siitäkin huolimatta lähtisin ihan eri suuntaan kuin Lappiin ilman pandemiaa.
Kaivoin kesäkuussa Hesarissa julkaistun Riku Rantalan kolumnin esiin https://www.hs.fi/matka/art-2000006537795.html , jossa kirjoitetaan, kuinka halvalla Suomessa matkatessaan voi päästä. Ehkä näin viikonloppureissulla Kotkassa, mutta ei loma-aikaan ehkä missään päin Suomea, sikäli mikäli ei tosiaankin suosi puskamajoitusta ja omia eväitä, hui hai!
Kaikesta huolimatta odotan tätä reissua enemmänkin suurta uteliaisuutta tuntien kuin innosta puhkuen - kuten tapana on ollut - , odotan koronaviruksen hellittämistä ja ensi kesää.
