Malaga - Kerava, kotona

ti 28.5.2024

Kotona, kukkaloiston keskellä, terveinä ja paljon upeita paikkoja nähneenä. 

Malagasta lento lähti vähän myöhässä iltakahdeksan jälkeen. Jännitystä riitti ennen kuin koneessa oltiin eikä vähiten pyöräillessä kaupungista lentokentälle. Tällä kertaa vältyttiin suurimmat ruuhkat ja liikenneympyrät, mutta paljon oli tolppia esteenä metrin levyiselle, ehkä enemmänkin, kuljetukselle. Kerran kaaduin kun piti pudottautua joltakin moottoritien betonivallilta alas eikä jalka yltänytkään maahan eikä saanut kinttua heitettyä pakkarin yli. Keula nousi pystyyn ja siitä seurasi hidastettu mutta ei hallittu kaatuminen. Pullot lensi ja suurin harmitus tuli siitä, että muut näki. Paitsi Jari, jolle raportoin asiasta vasta kotona.

Kyseltiin neuvoa vastaan tulleilta fillaristeilta "turvallisesta" reitistä kentälle ja aika hyvä sellainen löydettiinkin, joskin se tiesi kilometrejä vähän lisää. Gepsihän oli ihan ulkona tässä vaiheessa, joten mutu-tuntumalla mentiin, paljon varastoalueita kiertäen.

Jari ajoi edellä, minä perässä. Onneksi ajan niin vähän takana, koska en ilman jatkuvaa kommentointia pystyisi sitä tekemään. Jari ajaa ylimielisesti ja vähän välittää tulevasta pyöräliikenteestä puhumattakaan muista liikkujista. Nyt ainakin, ylileveä kuljetus kyydissä, se tuli hyvin esille.

Kentällä pakattiin pyörät, päästiin lähtöselvitykseen ennen virallista aikaa ja saatiin matkatavarat pyörineen pois käsistä.

Nuo lennot ovat kyllä yksi matkanteon tylsimpiä kohtia. Monta tuntia paikallaan, ei osaa nukkua mutta upea auringonlasku nähtiin.

Helsinki-Vantaalla kasattiin pyörät ja polkaistiin aika tyhjän hallin läpi Alepaan ja sieltä kotiin, julkisethan ei siihen aikaan yöstä kulje. Oli aikamoisen hyytävää kyytiä, lämpöasteita oli noin +8.

Yhteenveto matkasta tulee jossakin vaiheessa karttoineen. Polkemista siunaantui reilu 950 km ja siihen aikaa meni 72.30 tuntia, keskari oli 13,2 km/h ja maksiminopeus jossakin hurjassa mäessä 56 km/h. Ihan hirvittää näin jälkikäteen tuollaiset vauhdit ja saattoi se hirvittää tilanteessakin.  

Nyt odotellaan Lapin reissua ja sehän onkin jo muutaman viikon kuluttua, heti juhannuksen jälkeen. Vähän jännittää, että osuuko karhuja ynnä muita meidän reitille. Melko syrjäisiä teitä kun ajellaan ja teltassa yövytään.