Ti 28.4.2026 / El Burgo de Osma - Soria / 61 km

Pilvisessä ja koleassa kelissä, aamiaisen jälkeen polkaistiin matkaan. Alkumatka meni mukavaa, hiljaista ja hyväkuntoista tietä. Muutamia pikkukyliä matkalla. Ei poikettu, koska olisi joutunut nousemaan takaisin isommalle tielle ja tänään tuota nousua on muutenkin riittämiin. 

Puolivälin jälkeen siirryttiin N-tielle ja rekkaralli alkoi. Onneksi piennar oli niin leveä, että hyvin kykeni etenemään. Pidemmissä nousuissa oli kaksi kaistaa, meille ja rekoille ja sitten se toinen niille, jotka vetivät kovaa.

Meillä oli vastatuuli alusta loppuun ja se syö, olkoonpa kuinka mieto hyvänsä. Poikettiin matkalla muutamaan otteeseen bensa-aseman baarissa syömässä jotain pientä ja ostettiin matkaeväitä, mm. rasiallinen keksejä.

Maisemat täällä ylempänä ovat niin kauniita. Nyt olla reilussa 1000 metrissä ja täältä näkee kauas. Toisaalla on alankoa, sitten kun pään kääntää, näkyy kukkuloita ja kaukana siintää vuoristo. Jossain pohjoisessa näkyi vuorijono ja sen huiput olivat lumen peitossa. Ensimmäiset kauriit kohdattiin tänään.

Bensan hinta täällä on noin euron halvempi kuin mitä se oli Suomessa meidän lähtiessä. Ruoka on kaupoissa edullista mutta ravintolahintoja on kyllä ihan laidasta laitaan. Hotellien ja hostellien hinnat ovat muutamassa vuodessa kohonneet tuntuvasti.

Eilen maanantaina saavuttiin tänne Soriaan. Meidän hostelli on Plaza Mayorilla eli keskellä hulinaa. Pyörät saatiin hostellin varastoon, jossa oli jo yksi brittipyöräilijän sähköpyörä. Hän jatkoi matkaa tänään, me vasta huomenna. Tänään kierrellään kaupunkia ja katsellaan upeita, vanhoja ja hyvin säilyneitä rakennuksia. Aamulla käytiin tuolla kaupungin suuressa puistossa, syötiin aamiainen ja muutama churro.

Meillä ei ole ollut ongelmia pyörien säilyksen kanssa. Jos ei saada niitä majoituksen lukittuihin varastoihin, sitten huoneeseen. Eilen El Burgo de Osmassa pyörille oli oma lukollinen komero autotallissa ja sieltä löytyi työkalut mahdolliseen remppaan. Yhdestä hostellista saatiin jälkikäteen tiukkasanainen viesti pariinkin kertaan, että olisi pitänyt ottaa fillareiden säilytyksestä kunnon maksu, koska me annettiin majoituksesta alemmat - mutta ei huonoja kuitenkaan - arvostelut, mitä odottivat. Teki mieli lähteä vääntämään mielipide-erosta, mutta annettiin olla.

 

Su 26.4.2026 / Aranda de Duero - El Burgo de Osma / 74 km

Yöllä satoi ja ukkoski. Aamulla oli poutaa, lämpötila +12 ja meille vastainen, kolea tuuli. Syötiin pieni aamupala hotelli baarissa ja lähdettiin matkaan.

Pysähdyttiin kahville Penaranda de Dueroon ja onneksi niin, sillä tuo pieni ja erinomaisesti säilynyt kaupunki puolustuslinnakkeineen oli näkemisen arvoinen. Kun kaariholvista siirtyi kaupungin keskustaan, ihan kun olisi siirtynyt ajassa satoja tai tuhansia vuosia taaksepäin. Ylhäällä kukkulalla sijaitseva linnake on alkun perin 900-luvulta ja on kunnosettu täysin 1400-luvulla.

Matka jatkui ihan mukavaa ja hyväkuntoista tietä kunnes huomattiin, että nythän ollaankin moottoritiellä. Tien rakennuspuuhia näkyi jo paljon ennen mutta sitä, että meidän käyttämä tie onkin jatkoa tai alku sille, ei ilmennyt mistään. Eikä näkynyt kyllä kieltojakaan, etteikö olisi saanut fillareilla ajaa mutta kun nopeusrajoitus on 120 km/h, kannattaa ehkä siirtyä muualle polkemaan.

Aika hiljaiseki veti ja päätettiin palata vähän takaisin päin ja kääntyä pienemmälle tielle. Tie olikin sitten loppujen lopuksi juuri se jatko meidän aiemmin käyttämälle, mutta missään kun ei oikein opasteita ole, ei voi tietää. Tänne päästiinkin sitten ihan hyvin.

Maisemat täällä ovat niin kauniita. Puolivälin jälkeen alkoi punainen kallio ja sen reunoilla näkyi luolia tai aikojen saatossa syntyneitä muodoselmia. Oli pitkiä, lieviä nousuja ja laskuja. Ja aurinko paahtoi kesäiseen tyyliin.

Tämä El Burgo de Osma on meidän matkalla Soriaan, jonne ajetaan huomenna. Kaupunki on vajaan 1000 metrin korkeudessa. Osma on varhaiskeskiaikainen historiallinen keskus kun taas El Burgo de Osma on naapurikaupunki.

Tämä kuten tuo Penaranda de Duerokin, on siirtymä ajassa tuhansia vuosia taaksepäin. Täällä on säilynyt paljon esimerkiksi taloja, joiden edessä on vanhoja tukipilareita tukemassa osaa katettua katua. Hienoa historiaa, joka kiinnosti muitakin kuin meitä.

Nähtiin rautatien jämät tuolla matkalla ja yksi radan pääasemista oli Osma-La Rasan asema, joka suljettiin vuonna 1985 ja itse rata vuonna 1994.

Huomenna lähdetään Soriaan ja ollaan siellä pari yötä kierrellen ja katsellen. Sorian jälkeen käännytään kohti etelää ja odotettavissa on pitkiä ajopäiviä.

Tänään aamulla oli koleaa ja pilvistä, iltapäivällä lämpömittari näytti +32, aurinkiosta ja vastatuulta.

La 25.4.2026 / Pesquera de Duero - Aranda de Duero / 55 km

Olipa hyytävä aamu. Kolme puseroa + ohut takki ja jatkuva tutkina. Lämpötila oli kuitenkin +12, mutta tuuli oli tosi kylmä. Vasta iltapäivällä tarkenin riisua vaatteita ja ajella shortseissa. Aamukahvit juotiin majoituksesta seitsemän kilometrin päässä.

Pitää ihan erikseen mainita meidän majoitus, joka oli sen pienen kylän reunalla Duero-joen varrella. Meillä oli kiva kattoikkunallinen ullakkohuone pienessä kolmen majoitusyksikön talossa. Omistaja oli jättänyt kaikille majoittuneille omille ruokapöydille korit, jossa oli litra maitoa ja muffinseja. Muffinsit syötiin nälkäämme, maito jätettiin. Talo oli uudehko ja siinä oli suuri terassi johon vietiin pyörät, keittiö ruuan laittoon jos oli mistä laittaa ja oikein kiva siisti paikka. Nukuttiin mainiosti. Tuo Duero-joki saa muuten alkunsa Soriasta, virtaa läpi Portugalin Porton ja laskee Atlantiin.

Tänään oli kiva ajopäivä. Lievää nousua mikä oli hyväksi kun oli niin kylmä. Matkalle osui valtavat viiniviljelykset ja viinitiloja on vähän väliä. Ei paljon muuta olekaan. Viljelmät ovat kyllä hauskan näköisiä kun ne ovat niin viivasuoraan joka suunnalle kavuten korkealle kukkuloiden rinteille.

Nähtiin yksi valtava, musta kulkukoira, joka mulkkasi meitä kun ohi ajettiin. Koiralla oli edessään kauriin tai jonkin muun eläimen ruho. Onneksi ei kokenut meitä uhkaksi saaliille, olisi meille näet tullut kiire. Noita kohtaamisia ei kyllä toivoisi matkalleen yhtään enempää.

Näillä nurkilla ei ehkä ole edes satanut, koska sadettajat ovat päällä lähes kaikilla viljelmillä. En tiedä, millä silmillä olen maailmaa katsellut, mutta näyttäisi, että täällä on paljon vihreämpää ja kesäisempää kun aiempina päivinä.

Meidän majoitus on nyt ison tien varressa Aranda de Duerosta muutama kilometri. Sen verran viisaita oltiin, että käytiin lounaalla kaupungin läpi ajaessa ja tässä hotellissa on myös ravintola, joka avaa ovensa joskus klo 20 tai myöhemmin.

Tänään aamulla +12, iltapäivällä +23, puolipilvistä ja vastatuuli. Nyt illalla jyrähtelee ukkonen, mutta ei sada.

Pe 24.4.2026 / Valladolid - Pesquera de Duero / 55 km

Hyvin nukutun yön jälkeen herättiin - Jari oli kyllä heräillyt jo sateeseen yöllä - vesisateeseen. Meillähän ei oikestaan mitään sadevermeitä ole, joten aamiaisen jälkeen suunnattiin kaupungin keskustassa olevaan Decathloniin. Ja niinhän sieltä löydettiin pöksyt, takit on omasta takaa.

Ei näillä meidän reissuilla yleensä sadetta ole eikä olla mukana pidetty kuin pieneen tilaan menevät takit. Ajoshortsit jos kastuu, ne myös kuivuu auringossa ja helteessä. Nytpä ei olekaan niin hellettä, että sellainen takuu olisi. Siksi sadehousut.

Se on niin tuskaista ajaa käärittynä hengittämättömiin ajoasuihin, että melkeinpä kuitenkin antaa vaatteiden kasvua. Tänne on luvassa kuitenkin enemmänkin vettä muutama päivä eteenpäin, joten katsotaan nyt.Me ollaan reissailtu täällä Espanjassa noin 15 vuotta ja koskaan ei joet ole olleet niin ääriään myöteen täynnä vettä kun nyt. Virtapaikoissa käy kohina kun joet uomat ovat ammottaneet tyhjyyttään.

Aamulla lähdettiin tavallista myöhemmin liikkeelle johtuen osittain säästä mutta myös siitä, että meillä oli melko lyhyt ajopäivä. Nyt ollaan punaviininalueella ja viiniviljelmiä on valtavasti kaikki tien varret täynnä. Tässä pienehkössä kylässä on vajaa 500 asukasta, kauppa ja useampi kaljakuppila. Kauppa oli kiinni meidän tullessa eikä avaudu ennen huomista, kylän ainoa ruokaravintola avautuu klo 21. Eli meillä ei ole syötävää! Käytiin yhdessä kuppilassa syömässä tapakseja pariin otteeseen, että jaksetaan aamuun asti.

Ajomatka tänne oli muuten ok, mutta vastatuuli kiusasi yli puolenvälin. Kavuttiin myös aikamoisen jyrkkää nousua pariinkin otteeseen mutta olihan siinä sitten laskuakin. Maisemat olivat kauniita kumpuilevia viiniviljelmiä. Asutusta ei oikeastaan ollut minkään vertaa.  

Alla tekoälyn luoma kuva Maalaismummi maailmalla -blogista (hiton tekoäly, vähänkö nauratti):

 "Maalaismummi maailmalla" on blogi, joka seuraa maalaismummon ja tämän puolison matkoja, erityisesti pyöräretkeilyä Espanjassa. Blogi tarjoaa kuvauksia matkanteosta, kuten toukokuun reissusta Caceresista Trujilloon. Se on tyypillinen tavisten reissublogi, joka dokumentoi pyöräretkelyn kokemuksia. Keskeisiä piirteitä: * Aihe: Pyörämatkailu ja matkakertomukset; * Alue: Espanja; * Tyyli: Henkilökohtainen blogi, joka keskittyy arjen matkailuun. Blogista löytyy usein ajankohtaisia päivityksiä matkan varrelta.

Ti 21.4.2026 / Segovia - Cuellar / 77 km

Lähdettiin polkemaan hyvässä myötätuulessa aamuvarhain ja myötäistä jatkui aina Cuellariin saakka. Oli loivia nousuja ja laskuja, melko tasaista pelto- ja havumetsämaisemaa.

Ei täällä kyllä mitään ahdasta asua ole. Saa edetä kilometrikaupalla ennen kuin ensimmäisen talon jälkeen tulee toinen. Ja sekin saattaa olla jo aika päivää sitten hylätty mukaan lukien ihan hyväkuntoisen näköiset valtavat karjasuojat.

Tie oli hyväkuntoinen päällystetie. Segovian tienoilla oli rekkarallia ja työhön matkaajia mutta kun siitä selvittiin, ihan turvallinen olo ajella. Pieniä kyliä oli harvakseltaan, joissa käytiin kahvilla. Ruokaahan ei missään ollut tarjolla.

Meillä onkin taas ruokapuoli jäänyt vähemmälle. Silloin kun sitä olisi tarjolla, ei maistu ja muuten on koko ajan kiljuva nälkä. Salaatilla ja pensasmustikoilla ollaan aika pitkälti eletty. Aamiaiset on kyllä saatu ja maittavat sellaiset milloin hostellissa, milloin taas kylän kapakassa.

Täällä kukkii ihana unikko toistaiseksi vielä harvakseltaan, muuten puut esimerkiksi ovat vielä enemmälti lehdettömiä. Pelloista osa on vihreänä, osa ei. Kotkia/haukkoja on paljon vaanimassa saalista peltojen yllä ja tien varressa ryntäilee pikkuisia kaneja mahdottomasti. Eli ei ihan täysi kesä täälläkään vielä.

Yö hostellissa pienen kylän ihan keskustassa. Kauppa löydettiin, että saatiin salaatit ja mustikat.

Lämpötila +12-+28, pilvistä. 

Ke 22.4.2026 / Cuellar - Valladolid / 54 km

Tänään keskiviikkona lähdettiin etsimään ensimmäiseksi aamiaispaikkaa. Sellainen löytyikin ihmeen helposti kylän reunalta. Siitä sitten vatsa juustosämpylää ja kahvia täynnä lähdettiin ajamaan Valladolia kohti, jossa ollaankin pari yötä, pestään pyykit ja kierrellään kaupungilla.

Tuolla matkalla tien vieressä oli tuollainen kyltti, että meidän ajama tie on pyöräilijöiden suosima reitti, kunnioita heitä. Eipä muita näkynyt pyörän selässä kun me kaksi.

Tänään meillä oli kolea ja pilvinen ajopäivä. Tuuli puhalsi sivusta ja oli kyllä aikamoisen kylmä ja ikävä. Lisäsin merinoviilaista ynnä muuta pitkähihaista lämmintä matkan edetessä, mutta vilpoista oli. Taivas oli pilviverhon peitossa.

Matka tänne halkoi laajoja vihreitä viljapeltoja ja tie oli kaikin puolin mukava ajettava. Vähän liikennettä ja maisemat kauniit. Ei isoja nousuja mutta ei myöskään laskuja. Mitä lähemmäs Valladolidia tultiin, sitä kehnommaksi tie kävi. Loppumatkan muutama kilometri jouduttiin ajamaan moottoritien viertä kulkevaa huoltotietä, joka oli suurimmaksi osaksi hiekkatie kivenmurikoineen. Kaupungissa kulki pyörätie ja osattiin tänne meidän hostelliin ihan hyvin.

Meidän majoitus on oikein mukava paikka lähellä kaupungin keskustaa vanha kirjatehdas. Majoittumisen jälkeen lähdettiin syömään ja kierreltiin tuolla kaupungilla. Nyt ollaan siis täällä pari yötä ja tutustutaan kaupunkiin. Tänne kun tuskin toiste enää tullaan.

Terveisiä Brysseliin pyöräileville. Turvallista matkaa ja antoisia kilometrejä. Meillä on kaikki hyvin ja toivottavasti teilläkin.

Lämpötila tänään +13-+16, pilvistä ja kylmä tuuli. 

To 23.4.2026 / Valladolid

Valladolid on Pohjois-Espanjassa sijaitseva teollisuuskaupunki samannimisen maakunnan sekä Kastilia ja Leonin itsehallintoalueen pääkaupunki. Tänään 23. päivä huhtikuuta on maakunnan juhlapäivä ja se on Villalarin taistelun vuosipäivä, jossa kastilialaiset kapinalliset kärsivä murskatappion kuningas Kaarle I:n joukoille vuonna 1521.

Aamulla etsittiin aamiaispaikkoja ja kaikki oli suljettu kuten myös kaupat. Ihmisiä oli tosi vähän liikkeellä. Vasta myöhemmin luetteettin jostain, että tämähän on juhlapäivä! No, aikanaan saatiin syödäksemme ja kansa palasi kadulle.

Kaupunki sijaitsee niemimaan pohjoisosassa keskellä Espanjan pohjoista ylänköaluetta. Kaupungin korkeus on noin 700 metriä ja se on kukkuloiden ympäröimä. Kaupungin historia ulottuu pitkälle ja siellä on kuningaskunnan kulku ratkaistu useammin kuin kerran. 1400- ja 1600-lukujen välillä se oli useita kertoja Kastilian kuningaskunnan pääkaupunki.

Kaupungissa on paljon muistomerkkejä entisestä loistosta ja nähtävyyksiin kuuluu mm. keskeneräinen - joskin näytti nyt siltä, että sille oltaisiin tekemässä jotain - katedraali Nuestra Senora de la Asuncion, Plaza Mayor -aukio, joka on yksi Espanjan ensimmäisistä pääaukioista. 

Täällä on myös Palacio Real de Valladolid, joka oli kuninkaallisen perheen koti 1600-luvun alkupuolella. Valladolidin yliopisto on perustettu vuonna 1346 ja se kuuluu Espanjan vanhimpiin. Täältä löytyy myös goottilainen aarre: Pyhän Paavalin kirkko. 

Huomenna meidän matka jatkuu Soriaa kohti eli käännös on itää kohden.

Tänään aamulla oli koleaa ja fleecetakki päällä etsittiin aamiaispaikkaa, päivällä oli oikein mukava +26 asteen lämpötila ja aurinkoista, kolea tuuli viilentää.

Keravalta Madridiin - ja matka jatkuu

La 18.4.2026

Perjantaina vietiin pyörät ja laukut kentälle ja lauantaina saatiin itse kyyti. Tylsääkin tylsempi lento Madridiin. Oltiin perillä ja pyörät kasattuna kello 21 jälkeen. Meillä oli hotellivaraus vajaan kilometrin päässä kentältä koska tiedossa oli, että on pimeää ja meidän suunnistustaidoilla kaikki ei mene kuten ennakkoon on suunniteltu.

Samalla lennolla tuli myös pyörämatkalaiset Leppävirralta ja Tampereelta. Heillä oli taidot kohdallaan ja polkaisivat vähän kauemmaksi kentältä. Matkasuunnitelmat olivat selvät kuten meilläkin.

Löydettiin normisäätämisen jälkeen meidän hostelli, saatiin pyörät varastoon, syömään ja painuttiin nukkumaan.

Täällä on kesä: lämpötila illallakin noin 20 astetta, puissa ei kummoisia lehtiä vielä ole mutta muutama unikkoja sekä kirsikkapuu kukkimassa on kuitenkin ilahduttanut.

Su 19.4.2026 / Madrid - Collado-Villalba / 77 km

Kun Madridista lähdettiin, pyörätietä riitti reippaasti yli matkan puolivälin. Oli ilmeisesti vanhaa autotien pohjaa ja jatkoa oli tekeillä. En koskaan kyllä ole nähnyt koskaan niin paljon fillaristeja kuin tällä pyörätien pätkällä. Pyöräilijöitä oli ihan mustanaan ja jatkuvana jonona.

Meillä oli melko raskas ajopäivä. Juomat loppui jo puolivälissä eikä ostopaikkoja näkynyt. Lisäksi aurinko paahtoi täydeltä terältä ja molemmilta kärysi nahka vaikka aurinkovoiteita käytettiin.

Kaukaisuudessa näkyi lumipeitteisiä huippuja ja mietittiin, että tulevatko vastaan huomenna. 

Nähtiin Leppävirta/Tampere -ajajat sattumoisin Madridin laitamilla. Oli mukava tavata suurkaupungin pyörätiellä. Kaikkea hyvää teidän matkalle kohti Brysseliä.

Ma 20.4.2026 / Collado-Villalba - Segovia / 56 km

Me ollaan noin kymmenen vuotta sitten ajettu lähes tuo sama nousu, joka edessä oli tänään tänne Segoviaan. Jostain syystä minun pitää päästä näkemään vuoristo, vaikka se ottaa niin koville. Eikä poikkeusta tapahtunut tänäänkään.

Meillä oli nousua yli 1000 metriä 1800 metriin ja risat. Koko matkalla eli noin 26 kilsalla ei juurikaan tasaista ollut, koko ajan noustiin kunnes oltiin huipulla Navacerradalla. Siellä on espanjalaisten suosima laskettelukeskus, mutta enää ei lunta näkynyt.

Vaikka kilometrejä ei kertynytkään tänään mahdottomasti, taivaltaminen kesti kuitenkin koko päivän. Nousukilsojen jälkeen alkoi lasku, joka oli jota kuinkin saman mittainen kuin kapuaminenkin.

Minulla matkanteko alkoi pontevasti, mutta niin siinä sitten taas kävi, että jouduin välillä kävelemään ja pitämään juomataukoja. Jari polki koko matkan. Kävely ottaa kyllä pohkeisiin vieläkin isommin kuin polkeminen, mutta onhan se vaihtelua puskemisen sijaan.

Tänne olisi tullut matalampikin reitti, mutta olisiko sitten alkanut harmittamaan, ettei edes yrittänyt vääntää. Kyllä. Siispä laskin kilometrejä, että milloin loppuu nouseminen ja pääsee lasettamaan. Joskin laskut olivat Navacerradasta lähtiessä tosi jyrkkiä ja jarrut päällä edettiin. Sitten kun vauhti tasaantui, oli oikein mukavaa ja turvallisen oloista.

Nyt ollaa täällä Segoviassa. Täällä on paljon turisteja ja aivan uskomattoman ihmeellinen Roomalainen akvedukti, joka näyttää olevan nyt korjauksen alla. Että mitä ihmettä: miten kukaan on koskaan kyennyt nuo kivenmurikat kasaamaan ja noin valtavan pitkälti ja korkeuksiin, huh.

Tämä kaupunki on muutenkin oikein sievä pienellä alueella. Huomenna aamullaa voidaankin sitten olla taas eri mieltä siitä, kun lähdetään ja etsitään tietä kohti Cuellaria.

Meillä kaikki hyvin. Lämpötilat ovat aamuisin noin +12-15, päivällä hätyytellään +30 astetta ja illat ovat ihan mukavia. Tai mistäpä me illat tiedettäisiin, kun vedetään unta palloon!

Meillä kaikki hyvin.