Suomen juhannus Tallinnassa: koleaa ja tuulista mutta pääosin poutaista 

23.06.2014 

Aika menee niin äkkiä, nyt on juhannus ohi ja kohta päivä alkaa lyhentyä. Enää viikko ja pari päivää päälle niin me lähdetään lomalle.

Piipahdettiin juhannuksena parin yön verran Tallinnassa. Sää oli kelvollinen joskaan ei mikään helteinen, poutainen kyllä. Oikein hyvä pyöräilyilma kuitenkin. Meidän hotelli oli Piritassa ja sieltä oli hyvä ja helppo lähteä kierrokselle. Ei ollut ruuhkia mihinkään suuntaan ja keskustaan pääsi hyvää ja rauhallista pyörätietä. Kilometrejä tuli reilu 100 (ja reidet tosi kipeiksi, outoa).

Fillaroitiin ensimmäisenä päivänä Koplin kulmilla ja Paljassaaren poluilla. Kun siirryttiin Piritan puolelle, ajettiin Viimsin niemi rantoja pitkin ympäri. Hulppeita ökytaloja, jotka on rakennettu tosi lähelle meren rantaa. Sekaan mahtui myös sieviä vanhoja puutaloja ja vaikka kaikki muu olisi vähän rempallaan, uudet alumiiniset ikkunapokat on kaikissa taloissa. Ja bemari pihassa.

Lauantaina polkaistiin kovan tuulen saattelemana Rocca al Mareen ensin eläntarhaan ja sitten ostoshelvettiin ostamatta kuitenkaan mitään suurempaa. Eläintarha on ihan mielenkiintoinen paikka, sisäänpääsy 7 € aikuiselta ja pyörät sai porttien sisäpuolelle telineeseen. Siellä vierähti useampi tunti eikä edes kaikkea ehditty näkemään mutta käärmeet ja niin sympaattiset apinat koluttiin huolella läpi.

Visiitin parasta antia oli tälläkin kertaa torit. Ensin perjantaina mentiin suoraan laivalta rautatieaseman kupeessa sijaitsevalle torille, josta ostettiin kilo Puolan mansikoita (2,80 €/kg) ja saman verran kirsikoita (3,40 €/kg). Mikä ihme siinäkin sitten on, että sieltä mansikat sekä kirsikat saa roimasti alle Suomen torihintojen, täällä hinta on moninkertainen. Sama koskee juureksia, hedelmiä ja sieniä. Sunnuntaina vielä lähtiessä piipahdettiin keskustorilla ostamassa mansikat (paikalliset 4 €/kg) ja kirsikat matkaevääksi.

Kahden päivän aikana ehtii mukavasti kierrellä ympäri Tallinnaa ja lähimaastoja. Yksi ihastuttava paikka on Kadriorgin puisto. Siellä ei vielä juhannuksena ruusut kukkineet, mutta puisto on näkemisen ja kokemisen arvoinen ilman niitäkin. Ihana paikka. Vanhaan kaupunkiin meillä ei ollut oikeastaan mitään asiaa ja vielä vähemmän hinkua, mutta käytiin kuitenkin kirjakaupassa etsimässä Andalusian karttaa, rymisteltiin pitkin mukulakivikatuja hetki ja juotiin kuppilassa kahvit.

Piritassa oli mukava pieni pubi, jossa käytiin perjantaina syömässä Viimsin kierroksen päätteeksi kala- ja pasta-ateria. Lauantaina käytiin eläintarhakeikan jälkeen Kristiinessä armenialaisessa ravintolassa ja Jari söi jonkinlaisen kaaliaterian, joka ei ollut kovin mausteinen mutta valkosipulihöyryjä riitti ihan kotiin asti, minä söin salaatin.

Tällä kertaa kun pyöräiltiin joko keskustasta eläintarhaa kohden tai päinvastoin, ajeltiin tosi pitkää puistokatua, joka leikkasi varmaan läpi koko kaupungin. Meillä on toden totta vielä paljon näkemättä kaupungista, vaikka monta kertaa siellä ollaan ristiin rastiin vedelty. Aina löytyy uusia paikkoja ja ihmettelemisen aiheita.

Lomatunnelmissa 

Kesäloma lähestyy ja karttaa on sen verran katseltu, että mistä kautta pääsee kiertämään suurimmat nousut. Palataan sitten kartan katseluun tarkemmin Espanjan maaperällä. Mitä sitä turhaa hötkyilemään ja suunnittelemaan, tulee mitä tulee. Ja ainahan sitä voi hypätä vaikka junaan tai kääntyä takaisin jos maisemat mahdottomiksi (nousut) menevät. Joten turha nähdä kauheasti vaivaa etukäteissuunnitteluun. Meidän lomalla mennään sinne minne nokka näyttää ja mietitään sitten siinä matkan edetessä, mitä tehdään ja mihin mennään ja se on toiminut oikein hyvin.

Innolla odotin myös sitä, että päästään näkemään ihan oikeaa fanaattista futishuumaa. Espanjahan oli ihan varteenotettava finalisti meneillään olevissa Brasilian MM-kisoissa. Mutta sittenhän kävi niin hassusti, että ennen kuin kaikkia matseja edes on lohkoissa pelattu, Espanja on auttamattomasti ulkona jatkosta. Eli se siitä huuman odottelusta, palataan asiaan ehkä neljän vuoden kuluttua.

Mitään retkirompetta ei ole tarvinnut tänä vuonna ostaa, kaikki tarvittava on. Viime kesän reissulla rikkoutuneet keittimen osat on uusittu ja sitten kun vielä sieltä löytäisi kaasua, ruokahuoltokin pelaisi. Ostettiinhan me pari ”matkalaukkua” eli sellaisia isohkoja vetoketjulla varustettua kassia, joihin sitten pakataan laukut, kypärät, teltta ym., ettei tule viime vuoden tapaan sanomista meidän jätesäkkihässäköistä.

Tämä on nyt viimeinen kirjoitus ennen lomia. Kunhan Espanja-Gibraltar -keikalta palataan, päivitän matkan tapahtumat kuvien kera tänne.

Aurinkoista ja leppoisaa heinäkuuta.