Talvi odottelee nurkan takana

30.11.2021

Hyytävä ilma, ei lunta kuin nimeksi. Lumilapio tuotu tyrkylle ulko-oven viereen siinä toivossa, että pääsisi lumitöihin. Harrasta odottelua järven jäätymiseen, että pääsisi luistelemaan. Hyvältä näyttää tässä vaiheessa.

Viikonloppuna junnujengin kanssa leivottiin ja koristeltiin muutaman kilon taikinasatsista piparkakkuja. Tänään ajattelin tehdä jokaiselle oman pienen piparkakkutalon runsain koristein. Ja ehkä jopa sille pienelle tulokkaalle, neljännelle lapsenlapselleni, jonka laskettu aika on juuri ennen joulua.

Ollaan Jarin kanssa käyty lähes joka ilta lenkillä, askelmittari raksuttaa taskussa. Siihen jää koukkuun ja jos askelten määrä jää alle kymppitonnin, kauhea paikka. Yleensä ei kyllä jää, mutta jos on surkea ilma, en säntää askelia hamuamaan.

Meidän pitkään kestäneen keikkatauon jälkeen ostettiin liput viime viikonlopun Aikka Hakalan "muistokeikalle". Ollaanhan keravalaisia joskaan ei mitään rockabilly-tyyppejä. Tarjosin koronapassia ovella, eivät vaatineet, sali täynnä. Ensi lauantaina mennään Järvenpään uutuuttanaan hohtavaan Aino Areenalle. Siellä on mm. Kolmas Nainen ja Miljoonasade sekä viikko siitä eteenpäin Krapin Pajalle Atomirotan keikalle. Molemmissa vaatidaan koronapassi, kiitos siitä.

Jos nyt olisi aika ostella lippuja em. keikoille, tuskin ostettaisiin. Sen verran on koronakammo iskenyt takaraivoon, rokotuksista huolimatta. Mutta toisaalta, ei tämä virus mihinkään katoa - tuskin koskaan - joten ei sitä ehkä kannata linnottautua kotin tartunnan pelossa ja odottelemaan parempia aikoja. Rokotukset kunnossa ja lisää tulossa joulukuun lopulla.

Pitkään harkittiin myös varata lennot Malagaan maalis-huhtikuulle ja liikkua viikon aikana julkisilla. Yksi kohde olisi ollut muun muassa Cadiz, johon ei koskaan vuoden 2014 fillarireissulla päästy järkyttävän ja pelottavan liikenteen vuoksi. Yritystä oli ja eri vaihtoehtoreittejä etsittiin turvalliseen ajamiseen, mutta lopulta kävi niin, että reittiä eikä myöskään riittävää määrää uskallusta löytynyt ja niinpä suunnitelmat muuttuivat siltä osin. Ehkäpä vielä matka tuonne tai johonkin muualle varataankin, kunhan nähdään, kuinka tämä pandemia alkuvuoden aikana käyttäytyy.

No mutta, touko-kesäkuun vaihteessa mennään kuitenkin viikoksi Saariselälle. Mennään ja tullaan junalla ja otetaan fillarit mukaan siinä tapauksessa, että siellä on lumet sulaneet. On kyllä lohduttavaa ajatella ja odottaa, että pääsee johonkin matkailemaan eikä Lappi ole olenkaan huonoin vaihtoehto.

Ostettiin aiempien vuosien tapaan poroboxi. Siitä riittää herkullista käristystä ja potkakiekkoja koko talveksi.

Muuten, mikäli ette tv:n puolelta muutama viikko sitten katsoneet, kannattaa käydä Areenan puolelta tsekkaamassa Stephanin klassikot. Hurmaava kaksiosainen dokkari alkavasta urheiluinnostuksesta ja kuinka upeisiin suoritteisiin sinnikkyys johtaakaan.

Radiosta kuultua: DJ Ibusal ja Pilalla -biisi vuodelta 2018. Sanoja en viitsi laittaa, mutta nauratti.

Kalaonni kateissa

02.11.2021

Lähdettiin perjantaina landelle laittamaan mökki, vene ja muut vermeet talviteloille ja siivottiin vähän pihapiiriä. Palattiin kotiin eilen. Tällä kertaa mukana oli junnujengin vanhin kokeilemassa kalaonneaan.

Nyt ei kalaa tullut sankokaupalla, vaikka pohjaonkia uitettiin aamusta iltaan eli juuri niin kauan kun valoisaa riitti. Ei myöskään virvelöinti tuonut merkittävää saalista. Verkoista sentään saatiin joka kerta kuha, muuten saalis jäi vaatimattomaksi paria pienehköä haukea lukuunottamatta. Mutta ei haittaa, oli mukava istuskella veneessä ja elätellä toivoa.

Se pimeys ja rauha, mikä siellä vallitsi illan pimetessä, oli kyllä hienoa. Aurinkopaleelien virta riitti valoon ja kun mökki saatiin lämpimäksi, mikäpä siellä oli ollessa. Sikeät yöunet ja ruoka riitti ilman kalaakin.

Junnu kävi saunareissulla järvessä kastautumassa, me vanhukset värjöteltiin rannalla valoa näyttäen. Eilen auringon nousu oli upea, muuten pilvistä mutta poutaa ja ilma plussan puolella 5-8 astetta.