Jännitystä ilmassa

04.11.2014

Ja jännitys johtuu siitä, että Jarin tehtäväksi lankesi vuoden 2015 kesäloman suunnitelman laatiminen siitä, mihin lennetään, milloin ja mistä takaisin Suomeen. Minulle käy kaikki ja ajankohtakin on ihan se ja sama, koska pidän keväästä syksyyn vuorotteluvapaata.

Ihan vaan jänskää sen vuoksi, että hänet tuntien päätöksiä ei ihan äkkiä ole tapana tehdä ja sehän sitten taas pitkittää ja mahdollisesti vaikeuttaakin lentojen tilaamista. Meidän kun kuitenkin pitäisi varata ne kohtuullisen hyvissä ajoin, että myös pyörät mahtuu samalle lennolle kuin millä itse mennään ja tullaan.

Syksy on mennyt ihan kivasti niin, että Jari on Simpan kanssa fillaroinut maastossa sään salliessa, minä olen juoksennellut muutaman kerran viikossa. Nyt kun illat ovat pimenneet, Jarikin on siirtynyt lenkkipolulle ja fillaroi ainostaan viikonloppuisin mikäli keli antaa siihen mahdollisuuden. Tulisipia edes sentti lunta, maailma olisi paljon valoisampi!

Eräänä syksyisenä synkkänä päivä huomattiin kanoottia siirrettäessä, että käsivoimat ovat huvenneet olemattomiin. Hädin tuskin saatiin nostettua se muutaman kymmenen senttiä ja siirrettyä metri sivummalle. Muutama vuosi sitten me kanniskeltiin sitä paikasta toiseen, hinattiin ja kiskottiin ties missä ja nostettiin se ainakin autoon mutta lomareissulla jopa Hiacen katolle. Kyllä kai me jotenkin nurmikolla vetäen ja pikku hiljaa hivuttaen se kyytiin saataisiin edelleen, katolle nostosta en menisi takuuseen. Kahvakuulat on ostettu, vielä kun jaksaisi - ja viitsisi - nostellakin niitä.

Muuten tässä on vietetty jota kuinkin hiljaiseloa mitä nyt kutsuttiin muutama ystävä syömään ja viettämään iltaa mm. karaokea laulaen. Siinähän kävi kuitenkin niin, että Jari sen hauskuuden ja ilonpidon meiltä muilta riisti lähes täydellisesti. Mies, joka ei juurikaan itsensä eikä varsinkaan toisten iloksi lauleskele, innostui tällä siinä määrin hoilaamaan, että muiden oli lähes mahdoton saada "lauluvuoroa" kun karaokekuningas veteli täysin palkein korkealta ja kovaa! Mutta muuten meillä oli kyllä oikein hauska ilta, joka pitää lauleluineen ottaa uusiksi.

Pari viikkoa sitten oltiin meidän ystävien luona 70/80-luvun pippaloissa. Nähtiin oikein vaivaa siinä, että saatiin oikeanlaiset vaatteet molemmille. Hauskaa oli sielläkin ja oli mukava nähdä vanhoja ystäviä pitkästä aikaa ja tutustua uusiin.

Piipahdettiin viikko sitten landella. Järvi oli sula joten päästiin kalaan ja illan pimetessä tähtitaivaan alle tuulastamaan. Minä sain tuulastamalla yhden hauen ja uistimella kolme, Jarin saali oli yksi uisteltu hauki. Jari on kyllä tosi otettettu siitä, että hän on omien sanojensa mukaan opettanut minut kalastamaan, eikä huonosti olekaan. Eli kun ei itse saa kaloja, kohtalaisen helppo nakki kerätä pisteet näin toisen kautta. Tottahan se on, että alkutaipaleen opit ja ohjeet on häneltä saatuja, kiitos niistä, mutta jos edelleen seuraisin hänen tapojaan, saaliit voisivat olla heikohkoja. Sitä "nypytystä" ja pelleilyn määrää, jota hän kalastaessaan harjoittaa, ei voi ymmärtää.

Joulukuussa lähdetään Tallinnan joulutorille. Siellä on käyty useampana vuotena peräkkäin ja se on oikein kaunis ja tunnelmallinen paikka. Ei me mitään erikoista lähdetä hakemaan tai ostamaan, kunhan kierrellään ja katsellaan paikkoja ja ehkä käydään Viron merenkulkumuseossa. No, ostan kyllä läjän koristemassaa piparkakuille ja -taloille. Siellä kun sitä saa ostettua kaupoista joulun alla kivoina pieninä määrinä herkullisine väreineen.

Muutama vuosi sitten ostettiin joulutorilta glögit ja Jari huitaisi naamaansa niin glögin kuin mausteekin ja sai helvetillisen vatsataudin. Seuraavana päivänä kotimatkalla jouduttiin ottamaan laivalta hytti kun potilas ei voinut olla pystyasennossa vaan pää pytyssä yrjöllä koko matkan ajan.

Palaan taas asiaan, kunhan saadaan tulevan kesän matkajärjestelyt kuntoon tai edes alulle. Siihen voi mennä pitkäkin aika mutta ei ole mahdottomuus sekään, että alkaa tapahtumaan pikemmin kuin ikinä saattaisin kuvitellakaan!