Caditz - Alcala de los Gazueles / 47 km
ke & to 15.-16.5.2024
Eilen Caditzissa aamulla lähdettiin kävellen kiertämään kaupunkia, lähinnä rannikkoa. Aamu oli lähes kylmä ja sai laittaa pitkähihaista päälle, että tarkeni eikä sittenkään oikein. Lämpötila oli +13 ja päälle todella kova ja kylmä tuuli mereltä. Kun tuulelta pääsi suojaan, sää oli ihan hyvä, muuten hytisi.
Käytiin majapaikassa hakemassa pyörät ja lähdettiin kiertämään rannikkoa. Lounastettiin mukavassa perheravintolassa, jossa vanhempi isäntä toimi sisäänheittäjänä ja päällepäsmärinä. Saatiin pyörät ravintolan sisään lounaan ajaksi. Ulkona oli sen verran kylmä, että syödä siellä ei voinut.Vähän nolotti kävellä kaupungin kaduilla, kun siellä oli liimailtu seiniin lappuja, joissa kehotettiin turisteja häipymään. Ymmärrän oikein hyvin paikallisten ajattelun, onhan siellä kadut tungokseen asti turisteja varmasti ympäri vuoden. Mutta toisaalta turismi tuo työpaikkoja ja paljon maksavia asiakkaita kaupunkiin. Kaksipiippuinen juttu, mutta kyllä meitä hävetti olla se turisti, jonka toivottiin ottavan kamppeensa ja lähtevät lätkimään.
Illalla vielä käytiin rautatieasemalla mukamas ostamassa liput tämän aamun junaan Puerto Realiin. Siellä lippujen osto toimii niin, että junaan johon olet menossa, lipun voi ostaa aikaisintaan kaksi tuntia ennen lähtöä. Ei siis onnistunut.Eilen illalla laitettiin herätys täksi aamuksi hyvissä ajoin, että päästään Puerto Realiin ennen kuin työmatkalaiset tulevat ja junat ovat täynnä. Pompattiin pystyyn jo ennen kello kuutta, pakattiin pyörät ja lähdettiin lipun ostoon.
Juna lähti kello 7.10, ei ollut ruuhkia ja kaikki meni paremmin kuin hyvin. Mitä nyt pääteasemalla jouduttiin kantamaan pyörät laukkuineen muutama kymmenen porrasta, koska hissiin fillareita ei saanut mahtumaan. Siitä jatkettiin aamupalalle ja sitten kohti Alala de los Gazulesia.Nyt sitten ollaan Alcala de los Gazules -nimisessä kylässä, joka ei ole virallisesti Andalusian valkoisia kyliä vaikka niin saattaisi luulla. Kylä sijaitsee Sierra de Cadizissa, jonka alueesta suurin osa kuuluu Sierra de Grazaleman suojeltuun luonnonpuistoon.
Tänne tullessa ajeltiin pitkiä, loivia nousuja ja laskuja ja niitä oli paljon. Tien kunto ei ollut paras mahdollinen, mutta liikennettä ei kauheasti ollut. Kauniita vihreitä maisemia, paljon tuuli- ja aurinkovoimaloita. Itse kylään tultiin tuolta isommalta tieltä jyrkkää (18-19 %) nousua, jonka Jari ajoi välillä huilaten. Minä kävelin suosiolla enkä uskaltanut edes pysähtyä huilaamaan, koska pelkäsin että pyörä karkaa jos löysäilen.
Nyt ollaan noin puolivälissä kylää, josta löytyy kaupat ja kapakat sekä tämä meidän hotelli. Ei tämä mikään pieni kylä ole, levittäytynyt laajalle alueella vuoren rinteeseen ja asukkaitakin 6000. Kirkon torni näkyy tuolla huipulla valkoisten talojen keskellä, mutta ei edes aiota kiivetä sinne.
Huomenna meitä odottaakin sitten hitonmoinen urakka kohti Rondaa vaikka sinne saavutaankin vasta lauantaina. Matkaa tulee noin 60 kilometriä, nousua paljon, laskua jonkin verran. On luvattu vesisadetta.