Ma 24.6.2024 & ti 25.6.2024 / Kerava - Rovaniemi - Inari

Yöjunalla Rovaniemelle ja hyvin nukutun yön jälkeen mainio aamupala Rovaniemen aseman ravintolassa. Rovaniemeltä bussi Inariin, ajoaika reilu viisi tuntia, puudutti. Komeat maisemat bussin ikkunasta ja poroja paljon.

Inarissa yö hotelissa.

Ke 26.6.2024 / Inari - Sevettijärvi / 88 km

Hyvä tie ajella mukavassa säässä. Muutama pyöräilijä nähtiin. Käytiin Kaamasessa kahvilla Sinisessä fillarissa. Kiva kotakahvila ja mukava rupatella.

Yö teltassa puron rannalla, kylmä oli ja yöllä satoi.

Täällä pohjoisessa pyöräilijöiden on ajettava ajotiellä. Tilaa valkoisen viivan oikealla puolella ei ole. Keski-eurooppalaisista matkailuautokuskeista näkee, että ovat tottuneita muuhunkin kuin minä itse-kulttuuriin odottamalla joko meidän takana tai väistämällä reilusti meitä pyörällä kulkijoita. Suomen rekisterikilvissä olevat vetävät sitä samaa linjaa, mitä ovat vetäneet koko lomamatkan eli laukkuja hipoen. Eilen yhdessä autossa oli asunto-osaan johtavat poraat alhaalla ja ulkona.

Tänään kalastettiin lähes jokaisella lätäköllä, johon hyvin päästiin. Jari sai neljä harjusta joista kaksi paistettiin. Minulle pari pientä ahventa.

Tämä kalastaminen täällä erämaajärvillä on ihan eri juttu ja oma lajinsa kuin etelän järvissä. Eikä me oikein sitä hallita. Oli ihan eka kerta, että saatiin jotakin muuta kuin haukea tai ahventa. Eihän meidän kalastusvehkeetkään - minun mato-onki ja Jarin joku oma juttu - ole ihan sitä millä siellä käytetään, mutta kun järvessä kuhisee harjusta, hölmömpikin onnistuu. Minä en kuitenkaan.

Järvet ja lammet ovat uskomattoman kirkasvetisiä eli kalan kyllä näkee kun se matokoukkua lähestyy ja kääntyi paremmille apajille. Osa rannoista oli hienoa hiekkaa, oikein unelma uimarannaksi.

Kumpikin pludasi. Ensin minä tipahdin onkineni järveen, kengät kastui. Jarin viehe jäi kiinni rantakaislikkoon ja sitä noudettaessa tipahti haaroja myöten veneenlaskurampilta järveen. Aurinko paistoi ja oli lämmintä, saatiin vaatteet ja kengät kuiviksi.

Muutama poro nähtiin. Autoja eikä prätkiäkään porot eivät säikähdä mutta kun pyörällä lähestyy, silloin pinkaisivat karkuun.

To 27.6.2024 / Sevettijärvi - Neiden / 69 km

Aamupala väsättiin puron rannalla itikoiden inistessä. Yksi poro asteli teltan lähellä, muuten ei mitään eläimiä. Ei edes kuukkelia.

Nousuja ja laskuja, sellaisia maltillisia. Koko matka pieniä lampia ja järviä, ei kalastettu tänään. 

Ollaan kolttasaamelaisten synnyinsijoilla.

Lähellä Näätämöä satoi vähän ja Norjan puolella Neidenissä oli ennen meidän sinne menoa ollut ankara ukonilma rankkasateineen.

Lämpötila aamun +8 asteesta päivän +23, paikoin kuumempaakin pyörän mittarin mukaan.

Paarmoja ilmaantui meidän ympärille heti kun mittari näytti +25 astetta. Meille sanottiinkin, että kun lämmintä +25, paarmat ilmestyvät ja niinhän siinä kävi. Katosivat heti kun aurinko meni pilveen ja lämpötila laski.

Neidenissä yö mökissä ja vedeltiin kymmentuntiset yöunet. Tehtiin ruoka itse mökin liedellä ja hyvältä maistui. Mökkikylässä oli paljon suomalaisia kalastajia lohta pyytämässä.

Pe 28.6.2024 / Neiden - Varangeboth - Skiippagurra / 101 km

Aamulla hillitön vastatuuli. Pitkiä, loivia nousuja ja laskuja. Kauniita tunturimaisemia, rinteillä vielä lunta.

Meidän oli tarkoitus kurvata Kirkkoniemen kautta mutta tultiin toisiin ajatuksiin tuulen vuoksi. Ja sieltä kun olisi pitänyt palata samaa tietä Neideniin ja siitä sitten uusia reittejä. Ei lähdetty.

Tehtiin lounas matkalla, koska mitään kahviota tai vastaavaa ei ollut. Ensimmäinen baari ja kauppa Neidenin jälkeen oli Varangerbothissa. Kyllä muuten kahvi ja jäätelö maistui ja kaupasta saatiin vähän täydennystä ruokavarastoon.

Norjan puolella oli hyvät ja siistit levähdyspaikat. Oli pöytää, tuolia, katosta ja wc:tä. Ei siitä keittämisestä olisi mitään tullutkaan ilman suojaa siinä tuulessa.

Tuuli kääntyi matkan edetessä niin, että se oli loppumatkan meille myötäinen. Nousut lennettiin ja alas tultiin tukka hulmuten. Niin kylmä ja kalsea se kuitenkin oli, että kun pysähdyttiin, tuli kylmä ja ajossakin niska suojattiin puhureilta.

Maisemat ovat mitä upeimmat ja vuono erityisen kaunis.

Sellainen ero näiden pohjoisen ja eteläisen Euroopan nousuilla on, että pohjoisessa ei tarvinnut hikeä pyyhkiä eikä ryystää nesteitä litroittain. Raskaita nousujakin kyllä löytyy Norjan puolelta, mutta ei tällä meidän reissulla. Punaposkisina ja hyväkuntoisina pitkä päivä päätettiin.

Huomenna matka jatkuu kohti Utsjokea ehkä Tanan kautta Norjan puolelta Tenoa seuraten. Luvattu on tämän päiväistäkin hurjempaa tuulta ja ehkä myös sadekuuroja.

Sää oli tänään puolipilvinen, lämpötila +12 - +21. Ei hyttysiä, mäkäräisiä eikä paarmoja.

La 29.6.2024 / Skiippagurra - Tana bru - Utsjoki / 75 km

Oltiin kivassa mökkikylässä yö. Aamulla keitettiin puurot ja teet koska matkalla tuskin löytyy mitään, missä itseään tankata. Lähdettiin Tana brun kautta, joka oli pieni ja hiljainen kylä. Käytiin kaupassa.

Kauniit maisemat ja hyvä ajokeli. Ei puhettakaan ennustetusta puhurista tai sateesta. Ja sellainen ihme, että yksi kahvila-kauppa löytyi ja siellä siemaistiin kahvit jäätelöllä.

Utsjoelle saavuttiin juuri ennen rankkasadetta. Yövyttiin paikallisessa hotellissa, syötiin poronkäristykset, saunottiin ja käytiin nukkumaan,

Täällä kaikki meidän tapaamat ihmiset ovat olleet äärettömän ystävällisiä, auttavaisia ja ihania. Niin kuin nyt vaikka tuossa hotellissa. Palvelu oli mitä parhainta ja pyörät saatiin henkilökunnan majoitustiloihin. Tuskinpa täällä varkaita tarvitsisi pelätä, mutta kun kyseessä on kuitenkin meidän ajoneuvot, varmuus siitä, että ne ovat meidän käytettävissä vielä aamullakin, on tärkeää.

Oikein paljon kiitoksia juttutuokioista ja mielenkiintoisista tarinoista hotellihenkilökunnalle ja hyvää kesän jatkoa.

Su 30.6.2024 / Utsjoki - Kaamanen / 98 km

Meidän ajokilometrin päivää kohti ovat olleet aivan liian pitkiä. Mutta kun tuolla matkalla ei oikein ole mitään miksi pysähdellä, maisemat näkee hyvin satulastakin. Ja ollaanhan me myös pysähdelty ja ihasteltu yhtä jos toistakin. Kaiken kaikkiaan hieno matka.

Alkumatkasta Kaamasta kohti satoi vähän ja nelostietä uudelleen päällystettiin. Muutama kohta oli rouhittu auki ja ryskytettiin soratietä hissukseen. Liikennettä vähän. Sadevermeet päälle ja hetken kulutta pois ja sama uusiksi.

Kuultiin, että pyöräilijöitä on paljon liikkeellä kohti Nordkappia. Kulkevat kuitenkin Karigasniemen kautta, joten meidän reitillä ei heitä kohdata.

Ohitettiin Lihavakalajärvet ja kävi mielessä, että onkohan nimessä pikkaisen Lapin lisää!

Parissa kohtaa käytiin etsimässä hyvää telttapaikkaa. Ja muutama oikein hyvä löydettiinkin, mutta hyttyset karkottivat meidät kyllä äkkiä takaisin tielle. Niitä oli niin paljon, että olisivat syöneet meidät ennen kuin ehdittäisiin saada teltta kuntoon. Ja vielä olisi pitänyt tehdä ruokakin aamupalasta puhumattakaan.

Onneksi ei jääty pusikoihin. Sade alkoi muutama kymmenen kilometriä ennen Kaamasta ja jatkui aina perille asti. Vettä tuli koko reissun edestä, mutta onneksi on isot ja sadetta pitävät asut.

Sininen Fillari, taukopaikka Kaamasessa.

Kaatosateessa kurvattiin Sininen Fillari -leirintämökkimajoitukseen. Tästä paikasta tiedettiin, koska Inarista kohti Kaamasta ja Sevettijärveä mentäessä pidettiin taukoa heidän kotakahvilassaan ja siellä kuultiin, että heillä on mökkimajoitusta järven rannalla tarvitseville ja erityisesti pyöräilijät ovat tervetulleita.

Täydellinen, siisti ja mukava mökki keitto- ja saunomismahdollisuuksin ja niin ystävällinen vastaanotto, kuin aina oltaisiin tunnettu.

Kannattaa ehdottomasti poiketa kotakahvilassa moikkaamaan ja nauttimaan kahvit, pullat, vohvelit, hampurilaiset ja/tai jäätelöt nelostietä ajaessaan. Kodasta sai mm. alkuperäiskarjan Lapinlehmän maidosta valmistettua jäätelöä ja herkullista kuulemma oli, sanoi Jari.

Lämmin kiitos Sinisen Fillarin isäntäväelle kaikesta ystävällisyydestä. Hyvää ja aurinkoista kesän jatkoa teille.

Ma 1.7.2024 / Kaamanen - Inari / 30 km

Aamulla lähdettiin pirteinä puuron ja isäntäväen tarjoaman aamukahvin jälkeen jatkamaan matkaa kohti Inaria. Tokihan me matkalla pysähdyttiin vielä kotakahvila Sinisessä Fillarissa toivottamassa hyvät jatkot.

Meillähän oli kilometrejä Inariin tosi vähän, jos vertailukohtana käyttää mitä hyvänsä meidän tällä matkalla ajamia päivämatkoja. Ollaan vedetty sellaisia matkoja per päivä, että nyt ollaan sitten Inarissa torstaihin saakka, jolloin meidän bussi lähtee Rovaniemelle ja juna kotiin. Liput kun on ostettu jo aiemmin, niin ei ihan viitsi jättää käyttämättäkään ja ostaa uudet aiemmille vuoroille.

Majoituspaikkoja koluttiin Inarissa useita: 2 x hotelli (mennessä ja tullessa eri), lomakylän kiva lähes lasiseinäinen "mökki" ja leirintäalueen huoneisto. Kaikkiin päästiin jo heti aamupäivällä ja kaikki oli mukavia yöpymispaikkoja.

Iltapäivisin käytiin tutustumassa Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidaan, Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen. Käytiin myös Inarin hautausmaa ja siellä Pyrkyripalstalla eli kullankaivajien viimeisellä leposijalla. Kaikki suurta kunnioitusta herättäviä kohteita, joissa ollaan käyty aiemminkin lukuun ottamatta Sajosta.

Aikaa kun oli, polkaistiin 16 kilsan päähän Karhupesäkivelle kahville ja takaisin. Kiva, lyhyt retki kivassa säässä hyviä teitä polkien. On käyty paikalliset kuppilat (yksi) läpi ja syöty siellä hyvä pitsa. On kävelty Inarinjärven rantoja ja ihasteltu Juutuanjoen kuohuja.

Inarissa nähtiin paljon pyöräilijöitä, joista suuri osa oli ulkolaisia. Osalla oli todella pienet kantamukset, toisilla taas valtavat pakaasit. Ihan kuin meilläkin, paljon tarpeetonta. Mutta tuossa aurinkopaneeliavusteisessa sitä vasta taakkaa olikin. Toivottavasti aurinko näyttäytyi edes vähän päivittäin, ettei ihan turha taakka ollut kuitenkaan.