Tiirailua taivaalle ja valkokankaalle

01.02.2016

Lumet ovat kadonneet jota kuinkin tarkkaan. Jarin eilinen hiihtokoulu pystyttiin kuitenkin viemään läpi jonkinlaisissa hiihtolatua muistuttavissa olosuhteissa. Huomenna tiistaina on viimeiset tunnit ja säätiedotus on luvannut kymmenen senttiä märkää lunta.

Käytiin eilen myös katsastamassa jään kunto. Kova hinku oli päästä luistelemaan. Lähdettiin niin äkäisesti liikkeelle, että naskalit ym. pelastautumisvermeet jäi pikastartissa varaston nurkkaan. Ajateltiin, että jos siellä on muita, niin mekin uskaltaudutaan. Ketään ei jäällä näkynyt, mutta yksi kiinnitteli luistimia jalkaansa ja aikoi mennä. Me käännyttiin kotia kohti ja palattiin nöyrinä lähtökuoppiin.

Meidän pihamäki oli vesisateen jäljiltä aikamoisen liukas ja mielenkiintoinen kulkea. Alaspäin meno on varmaa, ylös könytessä pitää käyttää harkintaa, että missä kulkee. Leca -mursketta on mäkeen uponnut sangollinen jos toinenkin. Siitä huolimatta se on aamuisin pikku pakkasen jäljiltä aivan kauhea, kun kaikki murskat ovat jääneen edellispäivän sulan lumen tai veden alle.

* * *

Herättiin lauantaiaamuna jo heti kello kuuden jälkeen, ihan niin kuin aina viikonloppuisin. Taivas oli pilvetön, jo pienenemään päin oleva kuu möllötti ikkunasta ja tähtiä loisti kirkkaana. Vedettiin aamutakit päälle, kiikarit kaulaat ja painuttiin ulos tiirailemaan lempeässä pikkupakkasessa taivasta. Ei me tähtiä edelleenkään osata varmasti nimetä, mutta ihan uusin silmin osaa katsoa ja etsiä tiettyä. Välillä kipaistiin sisälle tarkentamaan, mikä iso ja kirkas tähti siellä kuun tai Otavan kupeessa onkaan. Aamu valkeni kuitenkin niin nopeasti, että aamupalan ja kahvin jälkeen oli aivan turha enää etsiä yhtään mitään.

Meillähän jatkuu tähtitaivas -kurssi helmikuun puolivälistä alkaen kerran viikossa aina maaliskuulle saakka. Toivottavasti silloin sää suosii ja olisi niin kirkasta, että päästäisiin ulos opettajan avustuksella tunnistustehtäviin.

* * *

Tänään kun kävelin töihin Kaisaniemen puiston läpi, linnut lauloivat kilpaa. Tuli keväinen fiilis! Pitää osata nauttia täysin rinnoin näistä lempeän suloisista aamuista ja päivistä ja vaikka nyt luvassa onkin räntäkelit, kevät on vain muutaman viikon päässä ja kaikki ihanuus edessä, mm. vuorotteluvapaa!

*  * *

Käytiin lauantaina katsomassa The Revenant -leffa. Vaikuttavaa katseltavaa maisemiensa puolesta ja suuren vaikutuksen teki kohtaus, jossa karhu ripotteli DiCaprion huonoon kuntoon. Kohtaus oli niin todenperäisen oloinen, että mietin vielä seuraavanakin päivänä, että kuinkahan se on oikein toteutettu.

Seuraavaksi pitää mennä katsomaan Spotlight, kunhan se tänne meidän nurkille tulee.