Kesäunelmia ja puutarhahommia

27.05.2017

Pari viimeistä viikkoa on mennyt aika haipakkaa. Jarin mutsin muutto tänne meidän kulmille ja omani loukkaantuminen ja sairaalareissu on vaatinut aikaa työssä käynnin ynnä muiden toimien ohella päivittäin. Mutta näinhän se tuleekin olla, nyt on meidän vuoro pitää huolta.

# # #

Keskiviikkona olin pikku-Inkun kanssa päiväristeilyllä Tallinnaan ja takaisin. Hyvin meni vaikka mielenkiintoa ja säätämistä riitti. Olin varannut meille tulomatkalla buffet -lounaan, ja se oli kyllä vikatikki. Inkkua ei voinut yksin jättää pöytään odottelemaan, että olisin hakenut ruuat. Ja kun yhdessä lähdettiin, ei voinut mitään kanniskella koska piti pitää kädestä kiinni, ettei pieni ihminen eksyisi. Jätin rohkeasti Inkun kuitenkin muiden ruuanhakureissujen epäonnistuttua pöytään ja lähdin jonottamaan. Kohta kuului kirkas kiljailu "mummiiiii". Hätä tuli, kun ei tuttua näkynyt. Saatiin loppupeleissä vatsat täyteen, ehdittiin käydä ostoksilla, kannella ja leikkipaikassa. Mukavan herttainen reissu ja nyt kaikkien kolmen kanssa on vietetty kahdenkeskistä laatuaikaa laivareissuilla.

# # #

Eilen töiden jälkeen tavattiin meidän ystäviä. Startti tapahtui Juttutuvasta, jossa myös syötiin. Siitä sitten lähdettiin kohti keskustaa parin kapakan kautta ja kotona oltiin hyvissä ajoin, koska Jari oli sopinut aamulla lähtevänsä maastoon ajelemaan.

On aina niin tosi mukava tavata ja viettää aikaa useita tunteja hyvin ystävien kanssa. Aika menee kuin siivellä rupatellessa niinkin jokapäiväisistä ja jonninjoutavista asioista kuin ylä- ja alapään vaivoista, suoliston ongelmista, karttapalvelujen toimivuudesta, juhannussuunnitelmista ja autoista, joissa minä olen suuna päänä vaikken ymmärrä asiasta mitään. Olen uskottava "huijari" - vai olenko?


Viimeistään juhannuksena nähdään hyvän ruuan, ehkä karaoken ja muiden hullutusten parissa. Ellei sitten ennen sitä tehdä polkaisuretki Röykkään, jota Jari on jo työstänyt hetken.

# # #

Eilisellä reissullani kuulin jossakin kapakassa biisin, joka on niin herkkä, niin herkkä. Nyt olen sitten penkonut meidän varastoja ja etsinyt Princen levyjä, joissa se voisi olla. Minulla on muistikuva, että olisin aikoinani ostanut Princen cd:n juuri tuon ihanuuden vuoksi. Yhden levyn jo löysinkin, siinä se ei ollut mutta sitkeänä ihmisenä etsintä jatkuu.

# # #

Ja vielä: osa chileistä kukkii ja voi hyvin mutta osa on niin matalia ja onnettoman näköisi (oma kasvattamat), että tuskin niistä ikinä mitään tulee. Onneksi on vankilan puutarha olemassa! Omenapuissa näyttäisi olevan tuloillaan muutama kukka, luumupuuhun tarkan tiirailun jälkeen yksi! Herneet, porkkanat ja retiisit on kylvetty ja nyt pitäisi saada vähän vettä taivaalta, että saadaan aikanaan satoakin.

Meidän pihasta poistettiin iso koivun kanto ja nyt ollaan temmelletty sen kanssa, että saatiin se kaatopaikalle. Sitä on putsattu, pilkottu, sahattu ja sen tuhoamiseen on käytetty kaikkia mahdollisia koneita ja laitteita mitä kuvitella saattaa. Saatiinhan se viimein sellaiseen muotoon ja kokoon, että raahattiin kaatikselle, mutta kovan työn takana oli. Sitten aloikin montun täyttö ja multaa menikin ihan kunnon satsi. Uuden nurmikon kylväminen alueelle saa vielä odotella sateiden saapumista.

# # #

Vajaa kolme kuukautta reissun alkuun! Kauhea aika vielä edessä, mutta ehditään nauttimaan Suomen kesästä ja kerätä talteen kaikki mikä mahdollisesti kerättävissä on, siis marjojen osalta.