Vihdoin aurinkoa

08.01.2018

 

Oikein hyvää ja reipasta alkanutta vuotta 2018!

Hengissä ollaan pitkän, pimeän ja sateisen syksyn jälkeen. Mitään varsinaista syytä ei ole ollut kirjoitella kun mitään erikoista tai ihmeellistä ei ole tapahtunut eikä juuri tehtykään, joten siinä syy hiljaiseloon. Heti kun taivas kirkastuu ja näkee edes vähän aurinkoa, on kuin uusi ihminen.

Meidän loppuvuosi meni ensin järkälemäisen vuolukivitakan kimpussa, joka oli odottanut kasaamista purkamisen jälkeen noin 1,5 vuotta. Kun purettiin se, siinä meni noin viikonloppu ja kun rakennettiin uudestaan, noin kuukausi. Kivet oli purkamisen yhteydessä hyvin merkitty ja joten kuten putsattukin, mutta viimeiset kivet sain putsattua vasta lokakuussa juuri ennen kuin uudelleen kasaaminen aloitettiin, silkkaa saamattomuutta ja laiskuutta. Tilattiin rikkoutuneiden tilalle uudet kivet eli kaikki oli kasassa ja valmista. Aikamoinen urakka Jarilla siitä tulikin, mutta muuaman alkukerroksen purkamisen ja uudelleen kokoamisen jälkeen se lämmittää nyt lempeästi meidän kotia.


Sen verran saatiin lokakuussa luntakin, että pienet pyörittelivät lumiukon sateen jäljilät. Ukko näytti lähinnä hirviöltä, mutta siellä se keittiön ikkunan alla viihtyi kuitenkin viikon eli siihen saakka, kunnes vesisade vei mennessään. Vain porkkananenä jäi muistoksi.


Itsenäisyyspäivänä käytiin päivävisiitillä Tallinnassa ja se oli ihan riittävän pituinen reissu meille. Ehdittiin syödä, käydä joulutorilla ja tehdä ne vähäiset ostot mitä oltiin ajateltukin. Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani keikkaili Keravalla ja oikein hyvä keikka olikin. Kesäkuussa mennään sitten Kaisaniemeen Santanan keikalle, huraa.

Jarin fillari pöllittiin Keravan asemalta marraskuussa. Harmittaa vietävästi, että joku sai siitä oivan myyntituotteen joskaan se ei nyt ihan uusi eikä varsinkaan mikään superpyörä ollut. Mutta hyvä työmatkafillari kuitenkin ja ainakin kerran kesälomareissun heittänyt. Vakuutus oli kunnossa joten nyt on sitten uusi varaston nurkassa. Uudella ei toki polkaista aamu- ja iltamatkoja asemalle vaan siihen kelpaa yksi niistä vanhemmista. En edes viitsi kertoa, mikä meidän varaston nurkkaan nyt sitten ilmestyi pöllityn tilalle. Arvaatte varmaankin - mutta paksupyörä se ei ole - maastoon kuitenkin. Ajelemaan on päässyt melko vähän, koska meidän lähimetsät ovat niin märkiä mutta ehkäpä jo tulevana viikonloppuna sitä herkkuakin pääsee harrasamaan.

Joulu ja uusi vuosi tuli ja meni, ei mitään mainittavaa. Naapurit kutsuttiin syömään uuden vuoden alla ja tulihan siinä lauleltuakin puolille öin. Loppiaisena tavattiin meidän ystävät ja lorvittiin tunti tolkulla Helsingissä syöden ja loppiaisnaukuista nauttien. Samaisten ystävien kanssa juhlittiin pikkujoulua Röykässä syöden paistettuja ahvenfileitä, hirvipullia ja ties mitä herkkuja.

Nyt on luvattu muutaman viikon pikkupakkasen kausi, mikä saattaa tietää sitä, että järven jäälle pääsisi ehkä jopa luistelemaan. Olisi se niin hienoa ja sitä nyt tässä odotellaan!

* * *

Entäs sitten kesälomasuunnitelmat! Mitään ei vielä ole sen kummemmin päätetty kuin se, että Espanjaan mennään. Meillä on vielä monta nurkkaa koluamatta siitä maasta, joten fillaroimista riittää kyllä sikäli mikäli ikä ja terveys antaa myöten tulevaisuudessa. Tässä kun ei olla enää mitään eillisen teeren poikasia!

LaVuoltan reitti julkaistaan 13.1. Sen verran siitä tiedetään, että se 25.8. lähtee Malagasta tai ainakin melko läheltä Malagan kaupunkia ja päättyy - kuten aina - Madridiin. Mikäli reitti on sellainen Andalusian osalta, ettei kovasti paljon kiertele meidän jo aiemmin ajamia seutuja, ehkä ajellaan niin että nähdään päivän tai kahden osalta kisaa. Muussa tapauksessa vaihtoehtona on lähteä Madridista kohti Donostiaa tai Santiago de Compostelaa. Tai sitten suunta on ihan jotakin muuta.