Aina on jotakin mitä odottaa

17.01.2019

Muutaman viikon kuluttua naapurin Hugo -koira - tiibetinterrierri - purjehtii meille. Me ollaan pari viikkoa Hugon sijaisperhe ja huolehditaan sen hyvinvoinnista. Muutama vuosi sitten oli sama juttu. Kaikki meni oikein hyvin ja minulta tuli itku siinä vaiheessa, kun piti koira palauttaa omistajilleen. Äkkiä kiintyy.

Tammikuu on jo yli puolen välin, kohta on kevät! Tänään kotona odottaakin kauheat lumityöt viime öisen ja aamupäivän sateen jäljiltä. Mittasin eilen lumen syvyyden meidän pihassa, 23 senttiä. Tänään kun mittaan niin varmasti reippaasti yli 40. Muutamat kunnon lumityöt on päässyt tekemään parin viime viikon aikana, mutta ne ovat menneet mukavasti kun on ollut kevyttä lunta. Kuuma kyllä tulee ja aikaakin menee, mutta on se hyvää liikuntaa. Melkoisen räkätaudin jälkeen alkoi ilmakin kiertää pikkuhiljaa nenässä, kun puolitoista tuntia nakkeli lapiolla.

Olen innokkaasti odottanut, että Tuusulanjärvelle pääsisi luistelemaan. Eipä taida kuitenkaan ihan heti asiaa olla, koska nyt siellä on paksu lumikerros ja jään päälle on alkanut kerääntyä vettä. Olen seurannut jäähavaintomiesten oivallista facebook -sivustoa https://www.facebook.com/jaahavaintomiehet/?hc_location=ufi . Sieltä saa kaiken tarvitsemansa tiedon tilanteesta, jota odottamiseen tarvitaan. Onhan rohkeammat luistelleet siellä jo hyvän aikaa ennen lumen tuloa. Yksi hukkunut luistelija kirjattiin viime vuoden puolella. Meillä ei kyllä uskallusta löydy - enää - niin paljoa, että mentäisiin ennen kuin varmasti jää on niin paksua, että meidät kestää.

Hiihtämäänhän jäälle on päässyt jo viikon verran, ainakin Järvenpään päähän, mutta ei ole ehtinyt eikä taudiltaan päässyt. Jari on hiihtänyt muutaman kerran Keinukalliolla, mutta fillaroinut mahdollisuuksien mukaan lähimetsissä. Reitit ovat kuulemma olleet loistokunnossa ja hyvin ovat mahtuneet niin fillaristit, lenkkeilijät ja koirat ulkoiluttajatkin samoille poluille.

Tänään aamulla kun lähdin pyörällä tuiskussa töihin, alkumatka eli meidän tie meni umpihangessa (yli 10 senttiä lunta) ihan hyvin niin kauan kun auton jäljet pistivät taidot koetukselle. Sitten kun saavuin isomman tien varteen, siirryin autotielle saman tien. Pyörä/kävelytie oli kyllä aurattu, mutta sen jälkeen oli käynyt aura autotiellä ja heittänyt kaiken sen lumen ja moskan pyörätielle. Ajamisesta ei tullut yhtään mitään. Onneksi autoja oli vähän liikkeellä, joten pääsin turvallisesti asemalle.

Keravalla on kaiken kaikkiaan oikein hyvin hoidetut pyörätiet ja heti aamuvarhain on pääsyt liikkumaan ilman ongelmia sekä fillarilla että jalan. Minulla on pyörässä hyvät leveät nastarenkaat, joita ilman ei olisi liikenteeseen asiaa. Kyllä täällä Helsingissä näkyi tänäänkin muutama polkija kapeilla renkailla ja ilman nastoja.

Lomalennot elokuulle on varattu. Espanjaan kutsuu, taas. Kolme viikkoa ollaan reissussa ja meille ihan uusissa maisemissa. Meillä on vielä niin paljon näkemättä siitä maasta, vaikka nyt on jo kuudes vuosi kun sinne lähdetään. Yhden kerran ollaan ajettu pienempi lenkki Espanjassa eli silloin kun ajettiin Lissabonista Sevillan kautta takaisin Lissaboniin. Mutta tähän tulevaan loma-asiaan palataan vielä monen monta kertaa, joten ei nyt enempää tällä kertaa.