Porto - Esposende / 66,6 km

6.8.2022

Eilen illalla lähdettiin vielä kävelemään ja käytiin San Benton rautatieasemalla. Oli kyllä mahdottoman kauniit seinämaalaukset, joista osa oikealla. 

Tänään aamupalan jälkeen polkaistiin käyntiin ensimmäinen varsinainen fillarilla polkupäivä. Oli pilvistä, erittäin kosteaa ja tuuletonta eli pitkähihaista päälle ja matkaan. No, senhän arvaa että ihan eka yrittämällä ei Portosta päästy luikahtamaan ulos, eikä ehkä toisellakaan. 

Mutta nyt ollaan kuitenkin Esposendessa ja takana reilu 66 kilsaa. Oli kaunista Atlantin rantaa ja sisämaata viljelyksineen. Poljettiin rannikon kävely- ja pyöräteitä, jotka oli tehty lankuista, työnnettiin samaisilla pätkillä nilkkoja myöten upottavassa hiekassa pyöriä ja ajettiin varmasti toistakymmentä kilometriä mukukakivitietä, joka rasitti käsiä enemmän kuin mikään muu yhteensä.

Koko päivän oli taivas pilvessä, aamulla lähtissä lämpötila alle kaksikymmentä astetta eikä se kovin korkeaksi siitä noussut, hikisen tahmea ilma. Toisaalta ihan ok, ettei auringon paahdetta ole, säästyy iho palovammoilta eikä juomiakaan tarvitse hankkia niin paljoa.

Nyt kun ollaan täällä Esposendassa, täällä ja melkein koko rannikon matkalla ollaan nähty Santiago de Compostelaan menijöitä tai sieltä tulijoita pyhiinvaellusreittiläisiä kävellen. Reitin, joita on useampi mutta määränpää aina sama eli Compostela, voi tehdä myös fillarilla tai hevoskyydillä. Reitti on merkitty keltaisella simpukalla ja niitä simpukoita nähtiin monissa paikoin tullessamme.

Niin ikään matkan varrella oli paljon vihannesmyyjiä suoraan tiluksilta myyntipöydälle, valtava määrä autoja, läheltä piti tilanteita suurten nopeuksien myötä, liikenneympyröitä joihin jumituin ja ties mitä.

Tuo ruokapuoli, juomapuolesta puhumattakaan, on meillä ollut aina ja näyttää olevan tälläkin matkalla, onnetonta touhua. Käytiin tänne tullessa kerran kahvilla ja kokiksella, muuten juomiset jäi vähiin. Aamupalan jälkeen ei syöty mitään ennen kuin tunti sitten tuolla kävelykadulla. No, onneksi ei tosiaankaan ole ne helvetilliset helteet auringon paisteineen. Näillä eväin ja juomin jotenkin selvitään.

Tänään ollaan viimeistä päivää Portugalissa, huomenna siirrytään rajajoki ylittäen Espanjan puolelle. Edessä tuleekin olemaan pitkä päivä rantaviivaa seuraten. Ei kuitenkaan ehkä kovin rankka, mutta poljettava on.

Täällä on tänään fiesta, valkoinen yö -nimeltänsä. Mennään tai sitten ei, riippuu ihan siitä, pysytäänkö hereillä. Ollaan majoituttu ihan rannan tuntumaan guesthouseen, siniseen taloon, pieneen mukavaan huoneeseen.