Tabara - Zamora / 45 km -- Zamora - Salamanca / 74 km

21.8.2022

Tabarasta Zamoraan oli mukava myötätuuli, tasaista maastoa ja paljon, paljon kotkia liiteli taivaalla. Maastopalojen tuhoja ei enää näkynyt, ne jäivät vuorien rinteisiin. Nyt edettiin maalaismaisemissa tasamaastoa peltojen keskellä hyväkuntoista tietä, vähän liikennettä.

Pyörät saatiin eilen hotellin autotalliin, josta saatiin ne aamulla ilman odottelua. Hyvä ajokeli aina puoleen päivään saakka, lämpötila aamulla +12. Päivän mittaan pyörän mittarin lukema kohosi +32 asteeseen.

Zamora oli tiivis kaupunki, jonka sokkeloista ei koskaan löydetty esimerkiksi jokea ja sen ylittäviä siltoja. Sen sijaan kaupunginmuuri oli meidän hotellin välittömässä läheisyydessä, joten katsastettiin se. Pariin otteeseen pontevasti lähdettiin etsimään Duero-jokea, mutta pyörittiin ympyrää ja lähdettiin nukkumaan.

Enpä muista, että oltaisiin koskaan juurikaan siestaa vietetty kuumuuden vuoksi. Vaan Zamorassapa vietettiin. Siellä oli niin tukahduttavan kuumaa, että ei vaan pystynyt ulkona liikkumaan. Varjopaikkoja oli harvassa.

Täällä on uutislähetyksissä huomioitu Suomen pääminiseri Sanna Marinin biletykset kuvien kera. Ihan naurattaa tuo touhu.

Tänään sunnuntaina lähdettiin Zamorasta kohti Salamancaa. Illalla Jari katsoi ihan useamman minuutin verran reittiä valmiiksi, mutta eipä olisi kannattanut aikaansa siihen tuhlata. Sama etsiminen, pitkin peltoja ajelu ja neuvojen kysely kuin aiemminkin. Toisaalta on todettava, että tie nro N-630 alkoi Zamorasta ja katosi pitkäksi aikaa kartalta ja opasteista kunnes taas muutaman kymmenen kilometrin jälkeen ilmestyi kartalle. Ja tämä tapahtui pari kertaa. Ei mitään opaseita ja jos oli, viitta Salamancaan osoitti siihen suuntaan mistä juuri oltiin tulossa. Turhauttavaa. No, täällä nyt kuitenkin ollaan.

Matka tänne oli melkoisen hikinen, +41 ja täysi aurinko päin kasvoja. Aamupäivä menee ihan kivasti, kun aurinko ei ole polttavan kuuma ja paistaa sivulta. Mutta iltapäivä on yhtä kuumotusta ja hikoilua. Onneksi maasto ei kovin paha ollut, kumpuilevaa maalaismaisemaa. Aurinkovoiteet +50 on hierottu ylhäältä alas, mutta näyttää tuo nenä punoittavan molemmilla kuten myös poskipäät.

Pysähdeltiin matkalla paljon juomaan ja syömään, Jari vetäisi mustekalaa. Minulle ei ruoka maistu tällaisella helteellä, juomakin väkisin.

Tuhat kilsaa tuli täyteen vähän ennen Salamancaa ja sen saavuttamiseen on poljettu 72 tuntia. Nyt ollaan puolivälisässä ajallisesti, tulevista kilometreistä ei mitään hajua. Tai on sen verran, että ei ainakaan tuhatta enää.

Ja sellainen vahinko kävi myös, että vauhdin hurmassa ajoin käärmeen yli. En vaan huomannut sitä ajoissa ja niin se sitten tapahtui. Paniikki oli aika lähellä, inhoan käärmeitä enemmän kuin mitään muuta. Ehkä tuo oli hengetön jo ennen yliajoakin mutta sen jälkeen varmasti.

Meidän majoitus Salamancassa on aivan vanhankaupungin ytimessä uudemman katedraalin vieressä. Ihastuttava paikka, jonka ikkunat ovat kuiluun eikä varmasti kuulu kadun äänet ja yölliset mekastukset.

Tämä Salamanca on tehnyt ison vaikutuksen valtavine katedraaleineen, yliopistorakennuksineen ja aukioineen. Kaupunki liitettiin vuonna1998 UNESCOn maailmanperintöluetteloon, eikä syyttä.

Laitan kuvia huomenna lisää. Ollaan täällä nyt kaksi yötä joten koko huominen päivä on aikaa patsastella kaupungilla.