Bilbao - Amorebieta - Berritz - Eibar - Mutriku / 74 km

2.6.2023

Parin yön visiitti Bilbaossa ja eilisen huili- ja Guggenheim-päivän jälkeen lähdettiin todella, todella onnettomasti nukutun yön jälkeen polkemaan kohti rannikkoa.

Eilinen päivä kului heti aamukymmenestä alkaen muutama tunti Guggenheimissa ja loppupäivä kävellen ja kierrellen pitkin Bilbota. On kyllä hieno kaupunki, paljon vanhoja kauniita rakennuksia, monta siltaa Nervionjoen yli. Meidän majoitus oli ihan lähellä jokea, joten eksyminen ja hortoilu jäi aika vähäiseksi. Mukava majoituspaikka, pyörät kannettiin kakkoskerroksen jonkinlaiseen varastotilaan.

Yöunie onnettomaan tilanteeseen johti se, että meidän huoneen partsin ovet eivät pitäneet mitään ääniä ulkopuolella. Yön kulkijoita, joita oli paljon ja kovaäänisiä, oli paljon ja aamuyöstä siivousvehkeet pitivät melkoista meteliä. Mutta se kuuluu kaupunkikuvaan ja ihan turha pitää meteliä siitä näin turistin näkökulmasta. Mitäs menit!

Tänään sitten lähdettiin pontevasti kohti Mutrikua, jossa seuraava majoitus melko lähellä merta. Sää oli aamusta kostean sumuinen mutta muuttui päivän mittaan paahtavan aurinkoiseksi.

Ennen kuin Bilbaosta oltiin ulkona, hermot oli kireällä ja pelko perseessä, että selvitäänköhän tästä ikinä. Miten ihmeessä autoja voi tulla ja mennä sellainen määrä mitä meni? Jatkuvat jonot, ruuhkat ja pelkoa herättävät liikenneympyrät. Kaikesta kuitenkin selvitiin, mutta kyllä täpäriäkin tilanteita oli.

Minä kieltäydyin kerran lähtemästä yhdelle tielle syystä, että kaistojen oikean puoleinen tila on kaarrekohassa niin olematon siihen automäärään ja vauhtiin nähden, että oltaisiin varmaan liiskauduttu kaidetta vasten. Sitten vaan kierretiin ja päästiin vähän turvallisemmin tielle N634. Autoja oli edelleen valtava määrä, mutta sulkuviivan vieressä oli reippaasti tilaa kulkea.

Matkalla käytiin lounaalla ja muutaman kerran kokiksella. Pitkiä ja loivia nousuja/laskuja paitsi tuo viimeinen rypistys tänne meidän majoituspaikan pihaan tulevaa kärrytietä, joka oli kyllä melkoinen koettelemus. Kävelin sen ja kävi ihan mielessä, että jaksanko edes hinata itseni ja pyörän tuonne ylös. Jaksoin, Jari polki kaikki nousut.

Maisemat tänne olivat tosi kauniit. Terävähuippuisia vuoria sumun takana, metsäisiä vuorenrinteitä. Huomenna jatketaan ohi San Sebastianin Erreteriaan. Ajatus on ollut sellainen, että sieltä sitten tehdään retkiä niin San Sebastianiin kuin rannikkolle. Ollaan siellä kuitenkin kolme yötä, joten kahden kokonaisen päivän aika ehtii.

Meidän majoituspaikan ikkunasta näkyy merelle ja olisi niin kiva, jos jaksaisi valvoa illalla sen verran myöhään, että näkisi auringonlaskun.

Eka kerran tapahtui niin, että kännykkä lopetti loppumetrien navigoinnin ja ilmoitti, että kaikki ohjelmat on suljettu ylikuumenemisen vuoksi. No, onneksi molemmilla on omansa että sen kun vaan lopettaa, vaihdetaan toiseen kännykkään.

Sää oli aamusta sumuinen mutta poutainen, lämpötila +17. Päivän mittaan aurinko tuli esiin ja hellelukemat mittariin eli noin +25. Kuumaa oli ajella, aurinkorasvaa kului ja siitäkin huolimatta iho punoittaa.