Mutriku - Zumala - Orio - Hernani - Errenteria - Oiartzun / 71 km

3.6.2023

Jos joku ikini edes hiljaisesti mielessään miettii, että onpa helppoa matkaamista, voi saman tien unohtaa moiset ajatukset. Tämä on ihan täyttä työtä aamusta iltapäivään hikisenä, väsyneenä, janoisena ja melkein aina nälkäisenäkin. Välillä niin ulkona kartalta, että apua on pyydettävä ohikulkijoilta. Kuten esimerkiksi tänään tehtiin. Ei mitenkään löydetty polkupyörällä ajettavaa reittiä San Sebastianin ohi kohti Errenteriaa. Kartta näyttä ja apuvälineet neuvovat tietä, mutta kun ei niin ei. Onneksi yksi pariskunta oli liikennevaloissa ja me iskettiin kiinni kuin sika limppuun, kysyttiin tietä ja ne ihanat ihmiset saattoivat meidät muutaman kilsan päähän oikean tien alkuun. Jouduttiin palaamaan se muutama kilsa takaisin, mutta vaikka yleensä ottaa koville, nyt oltiin ikionnellisia siitä, että matka etenee sinne minne pitääkin. Toki tuohon reiluun kymmeneen kilometriin mahatui pari nousuakin, mutta loppumatka olikin sitten laskua.

Eilen nähtiin kuin nähtiinkin tämän reissun ensimmäinen auringonlasku ja tänään nousu. Me käytiin illalla vielä majoituspaikan ravintolassa syömässä tukevasti possua ja mustekalaa ja koska tarjoilu alkoi vasta klo 20.30, ehdittiin nähdä lasku. Oli kyllä kaunis niin kuin nousukin aamutuimaan.

Tänään sännättiin liikenteeseen ennen kello kahdeksaa laskeutumalla Biskajanlahdelle ja ajelemalla kauniita rantoja ihastellen. Nousuja oli mutta vastapainona myös laskuja. Tie oli hyvä, mutta pientareen päällys lähes olematon. Kieli keskellä suuta siis ajeltiin, varsinkin laskut. Fillaristeja oli liikenteessä satoja: oli yksittäisiä ja oli ryhmiä. Hurauttivat meistä ohi vauhdilla moikaten mennessään. Naisia oli muutama, suurin osa miesvoittoisia ryhmiä ja ikäihmisiä paljon. On heillä kyllä hulppeat maastot ajella. Nähtiin myös todella vanhojen autojen sattue, varmasti lähemmäs viisikymmentä autoa.

Aamupala syötiin matkalla kuten myös pieni ja kevyt lounas. Kun majoittuminen oli ok, käytiin kaupassa ostamassa patonkia, juustoa, kinkkua ja kaikkea herkkua, jatkuva nälkä kun on. Meidän huoneessa on jääkaappi ja iso parveke, muutenkin oikein kiva huone. Ympäristö ei niinkään.

Ilma oli jo aamusta aurinkoinen ja lämpöasteita +17. Matkalla yhdessä mittarissa oli +30, mutta luulen, että lähempänä oikeaa on +25 astetta. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, aurinkorasvaa ruiskittiin ja siitäkin huolimatta jalkapöytä kärähti.

Mutsille ja ryhmäkotiin isot halit ja terveiset täältä helteisestä Espanjasta. Muutaman päivän kuluttua lähdetään jo etelää kohti vaikka ajettavaa onkin läpi Espanja niin täältä tullaan, toivottavasti alamäkeä. Kiva kun käytte lukemassa ja vielä mukavammalta tuntuu saada viesti sieltä päin. Iso kiitos.