Valencia - Altzira -Manueie - Xativa / 65 km

Xativa - Alfarrassi - Castello de Rugat - Beniarres - Cocentaina / 56 km

19.6.2023

Vietettiin rento lauantai Valenciassa kierrelle kilometrikaupalla kaupunkia. Pienimuotoisia mielenosoitusjoukkoja kasautui keskustan aukioille, mutta ei oikein saatu selvää, mistä on kyse.

Syötiin paellaa, joka on Valencialainen herkku ja nimenomaan kanipaella, mutta sitä ei Jari saanut siinä ravintolassa. No, paella maistuu aina maukkaalle, oli se sitten kania ja meren eläviä.

Meillähän oli melko vaatimaton mutta toimiva hostelli Valenciassa ihan kävelymatkan päässä keskustasta. Hostellissa oli kaikki mitä tarvittiin, se hiljainen, suihku löytyi ja ilmastointi. Viimeinen yö pidettiin fillarit huoneessa, koska aiottiin lähteä hyvissä ajoin eikä kukaan ollut aukomassa ovea, jossa pyörät olivat säilössä.

Sunnuntaiaamuna lähdettiin jo kello 7 jälkeen. Ajateltiin, että pahimmat ruuhkat eivät ole silloin vielä alkaneet ja päästään kivasti pyöräteitä pitkin ihan ilman stressiä ajelemaan. Kun lähdettiin, uhkaavat mustat pilvet nousivat taivaalle, ukkonen jyrähteli. Muutaman kilsan ajettuamme jouduttiin sitten pitämään ukkosen ja sateen mittainen tauko.

Siinä meidän hostellin vieressä, pari porrasta eteenpäin, porhalsi vauhdilla paloautoja, ambulansseja ja poliisiautoja. Ilmeisesti tulipalo eli lähtö olisi todennäköisesti ollut edessä joka tapauksessa aikaisin. Teruelissa taas meidän siellä oloaikana romahti asuintalo. Liekö ollut rankkojen sateiden seurausta vai mitä ihmettä.

Ajo Valenciastsa Xativaan oli helpohko. Päästiin ilman ruuhkia appelsiini- ja oliivitarhojen vierustamaa hyväkuntoista tietä. Meidän majoitus Xativassa oli ihana, paras kaikista. Kaupunki (Jativa) itsessää on ollut yksi Valencian kuningaskunnan tärkeimmistä.

Vernissan vuoristossa sijaitseva Xativan linna hallitsee kaupunkia. Vuoristo kohosi meidän majapaikan vieressä ja kiivettiin jonkin matkaa ylös, mutta linnalle tai edes kukkuloilla sijaitseville muurille asti ei lähdetty. Muurit on rakennettu 1100-1500-luvuilla suojaamaan kaupunkia ja sen osia. Näkymät olivat melkoisen upeat yli kaupungin.

Sää eilen oli aamun ukkoskuuron jälkeen painostavan kostea, puolipilvinen ja +24 asteesta +28 asteeseen.

Tänään maanantaina meillä ei ollut pelkoa ruuhkista, joten nukuttiin hyvin, lähdettiin ilman hosumista ja käytiin aamupalalla Xativassa lähtiessämme. Tiedossa oli, että palataan vuoristoon ja lievää nousua oli jo heti alkumetreillä. Puolivälin jälkeen noustiin sitten ihan kunnolla. Kapea tie kiemurteli vuoren rinnettä monessa kerroksessa, ei auringolta suojaa eikä siis levähdyspaikkojakaan liiemmin. Nousua kesti 5-6 kilometrin verran, osan kävelin ja Jari ajoi koko matkan.

Nähtiin pieni pöllö istumassa sähkötolpan päässä mutta ei ehditty ottamaan kuvaa. Paljon kaneja vuoren rinteille pengerretyillä oliivitarhoissa. Kauniit maisemat joskin raskaat. Pysähdyttiin pienien kylien kohdalla juomaan ja syömään jotakin pientä.

Tämä Cocentainan kaupunki on aika pieni ja hiljainen paikka. Se sijaitsee vuoristoisen Serra de Mariolan kansallispuiston ja Serpis -joen välissä. Wikipedian mukaan tämä on ihanteellinen paikka maantie- ja maastopyöräilyy ja mm. Astana -talli harjoittelee säännöllisesti täällä ja useita teitä on käytetty Vueltan reitteinä. Paljon opasteita niin kävelijöille kuin pyöräilijöillekin näyttää olevan tuolla tien varsilla.

Sää tänään oli puolipilvinen, hiostava ja lämpötila aamun +22 asteen +28 asteeseen. Nestettä ollaan juotu ajon aika tänään enemmän kuin useimpina päivinä aiemmin, jopa Fanta on otettu nyt apuun että saa sokeria.

Huomenna lähdettään Alicanteen. Odotettavissa ensin pitkä ja raskas nousu, loppumatka laskua. Ja sieltä torstaina lento kotiin. Kilometrejä on nyt ehkä noin 1500, neljä viikkoa takana ja paljon, paljon uusia ja upeita paikkoja ja tapahtumia, joita muistella pitkä talvi.